maanantai 30. heinäkuuta 2018

Muistan sen kuin eilisen

Heippa!
Pitkästä aikaa näettekin estehommissa jonkun toisen Rauhalahden hevosen- edellisestä kerrasta onkin aikaa jo puoli vuotta! Voi Rasmus, maailman mahtavin Rasmus, kerta toisensa jälkeen unohdan tämän ponin Pillerin varjoon, mutta ei todella pitäisi- onhan tämä niin mahtava menopeli, ettei riemulla ole rajaa, kun päästään kapuloiden sekaan! Ja jos joku miettii, mikä homma tämä nyt on, etten Pillerillä mennytkään, niin Palleroinen valitettavasti ontuu syystä x ja huilii tuntityöstä sen vuoksi. En valitettavasti tiedä sen tarkemmin ontumisen syitä, mutta toivotaan tottakai pikaista paranemista Pillerille, oli syy mikä tahansa! :)<3
Tomerasti kohti puomia!
Tuntia varten rakensimme kentälle kolme estettä pituushalkasijalle, kaksi pystyä ja yhden okserin. Treenien teemana olivat laukanvaihdot esteillä, ja mielelläänhän me Rasmuksen kanssa lähdettiin moista tekniikkaa hiomaan, tauosta huolimatta! Rasmus jatkoi suoraan edelliseltä tunnilta, joten poni olikin jo mukavasti vertynyt ja ehkäpä myös ne suurimmat höyrynsä jo päästellyt- tunti aloitettiin lyhyen itsenäisen käynti- ja raviverryttelyn jälkeen tulemalla laitumen puoleiselle lyhyelle sivulle pääty-ympyrä, jossa ravattiin puomikasan yli. Tuntia tosiaan piti meidän vakio-open sijaan Rauhalahden uusin opettaja, jonka estetunneilla en ollutkaan vielä käynyt, mutta sain kyllä hyviä vinkkejä ja ohjeita Rasmuksen ratsastamiseen, varsinkin siihen, miten saisin sen pysymään suorana ja tulemaan tarkemmin keskelle esteitä. Oli mielestäni tosi hyödyllistä työstää jo alkuverryttelyssä hevosia sillä idealla, että kohta tehdään laukanvaihtoja- esteelle (eli siis vielä tässä vaiheessa puomikasalle) oli saavuttava suoralla hevosella, rytmikkäästi, keskelle estettä, ja esteen jälkeen hevosen tulisi olla ihan yhtä hyvin hallinnassa. Rasmus tuli ensin vähän kiemurrellen ja kaarrellen kohti puomeja, se saattoi heittää peppua ulospäin ympyrän uralta, kun ratsastin sitä edestä liikaa ympyrän reitin mukaiseksi, jolloin se tuli vähän sellaisena banaanina puomille. Alkuun Rasmus myös kiihdytti puomikasan jälkeen ravia, juosten istunnan alta karkuun kohti uraa, jolloin reitti kärsi ja alkoi muistuttaa sitä kuuluisaa kananmunaa. Ongelmat korjaantuivat hyvin opettajan vinkkien avustuksella molemmissa suunnissa, ja kun löysin sen suoruuden, tuli Rasmus puomit tosi hyvin ja reittikin oli paljon parempi! Rauhallisuus löytyi sillä, kun muistin pitää jalkani lähellä Rasmuksen kylkiä, enkä jättänyt sitä yksin, jolloin se rauhoittui ohjan ja pohkeen väliin paljon paremmin. Puomiverryttelystä jäi ihan superhyvät fiilikset, ja oli ihana huomata, ettei poni ollutkaan ehtinyt muuttua puolessa vuodessa vieraaksi- tämähän oli kuin eilen oltaisiin viimeksi menty yhdessä! :)
Rasmuksesta saa jotenkin niin kivoja laukkakuvia joka kerta :)
Hopsan!
Fiksu poni, kun ei ilmaiseksi tee :)
Verryttelimme samalla tehtävällä myös laukassa, painotettiin edelleen samoja asioita ja lisättiin vielä kuskeille tehtäväksi laskea ääneen kolme askelta ennen puomin ylitystä. Alkuun Rasmus tuntui laukassa tosi hankalalta, vaikka ei siinä mitään varsinaista vikaa ollut- Rasmus vaan on erilainen, kuin Pilleri, joten alkuun olin rytmin kanssa hieman hukassa, ja tulin herkästi liian epäaktiivisessa laukassa tehtävälle. Siitä syystä Rasmus siirtyikin ensimmäisellä yrittämällä raville puomin päällä, mutta se olikin ihan hyvä herätys kuskille, että edetä pitää, eikä vain kävelyttää hevosta tehtävälle. Loput suoritukset menivätkin sitten oikeastaan aika nappiin, osasin laskea joka kerta sen kolme askelta oikein ja puomi osui mallikkaasti etu- ja takajalkojen väliin, tatsi hevoseen alkoi löytyä! Rasmus pysyi myös hyvin rauhallisena, vaikka kevyt istunta saikin ponin välillä hieman venymään- ei kuitenkaan mitään valittamista, ja mielestäni se on aika normaalia, että hevonen etenee, kun istunta vapautuu! :) Alkuverryttelyä ei valitettavasti näy videolla, sillä tehtävällä oli yhtä aikaa myös muita ratsukoita.
Rasmus se osaa järjestellä jalkojaan eksoottisesti hypätessään, ihan niinkuin Pillerikin :D
Tässä näette unohtuneen johtavan ohjan :D

Seuraavaksi siirryttiinkin jo hyppäämään pikkuista rataa 40-50cm korkeudessa, kaikkia esteitä kahdeksikon tyyppisellä reitillä hyödyntäen. Aloitettiin keskimmäiseltä esteeltä, eli samalla, millä oltiin verkattu. Sille saavuttiin oikeassa kierroksessa, josta jatkettiin vasemmalle ja tultiin sama este uudelleen vasemmalta oikealle. Jatkettiin ristikko-okserille huolellisesti kulmaan ratsastaen oikealta vasemmalle, ja viimeisenä tultiin vasemmalta oikealle sininen pysty. Laukanvaihto tulisi ratsastaa siis jokaiselle esteelle, joten ainakin tosissaan treenattiin sitä! Ensimmäiselle esteelle tultiin ihan hyvään paikkaan, mutta Rasmus pääsi lähtemään hyppyyn vähän roiskaisten, joten etujaloilla puomi kolisi kanveesiin- tuo sai ponin kuitenkin korjaamaan itseään ihan älyttömän hyvin, ja seuraava hyppy olikin jo ihan superhyvä! Laukanvaihto ei tosin onnistunut, mutta korjailtiin sitten ravin kautta ja jatkettiin matkaa okserille. Okserilla oikeastaan unohdin pyytää laukanvaihtoa, kun vähän jänskätin meidän ensimmäistä okseria puoleen vuoteen, joten eihän sitä vaihtoakaan sitten tullut, mutta otettiin vauhtia ravin kautta ja jatkettiin vielä viimeiselle esteelle :) Ponnistuspaikka jäi hieman kauas, mutta Rasmus hyppäsi rohkeasti! Laukanvaihto jäi jälleen uupumaan, mutta osasin hieman aavistaa vaikeuksia näillä pienemmillä esteillä- Rasmus vaihtaa tosi hyvin isommilla, mutta pienillä vaihto on hieman kiven alla, vähän niinkuin Pillerilläkin. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen Rasmuksen tekemiseen, se oli rauhallinen ja kuunteli hyvin kuskin apuja, tosi jees ensimmäiseksi suoritukseksi!
"Apua, apua, aaaapuuua.."
Kyllä poni vaan oli ihan mahtihyper-hieno!
Vielä uusi lähestyminen okserille.
Pompussa oli niin paljon ruutia, että hyvä jos kyydissä pysyi!
Maailman paras Rasmus! :)
Seuraava rata olikin sitten korotettu, ja esteitä oli 70cm molemmin puolin. Minua hieman jänskätti, mutta toisaalta tiesin Rasmuksen olevan kuin kotonaan näillä korkeuksilla, joten jännitys ei tuntunut ollenkaan pahalta :) Tulimme saman radan siis uudelleen näin, ensimmäinen este sujui oikeastaan tosi hienosti, vaihtoineen kaikkineen! Toinenkin ylitys meni oikein hienosti, vaikka ponnistuspaikka oli aavistuksen lähellä, kerkesi Rasmus järjestää jalkansa ja laskeuduttiin myötälaukassa. Okserille halusin vain ratsastaa lähelle, enkä halunnut lähteä yhtään pukkaamaan- ratsastin kuitenkin hieman löysästi, ja Rasmus pääsi pitkäksi, jolloin okserin etupuomi kolisi alas. Laukka kuitenkin vaihtui tälläkin esteellä, ja täytyy hieman taputtaa itseään selkään siitä, että muistin pyytää vaihtoa, vaikka hieman jännittikin! Viimeinen este olikin sitten vähän enemmän sellainen ratatempoinen suoritus, kun päätin ratsastaa hieman eteenpäin ja Rasmus leiskautti oikein pitkän (mutta minusta kuitenkin aika hienon!) hypyn ja vaihtoi taas laukankin :) Superponi! Opettaja pyysi tulemaan okserin vielä uudestaan tiputuksen vuoksi, eli jatkettiin vielä kohti sitä- nyt otin muutamia pidätteitä lähestyessä, jolloin Rasmus tuli tosi hyvään paikkaan ja hyppäsi ihan mahtiupean hypyn! En olisi voinut olla tyytyväisempi Rasmuksen suorittamiseen, siis se oli aivan upea tänään! :)<3
Koulukurssin painaessa päälle emme ottaneet loppuraveja, vaan kävelimme pitkin ohjin opettajan kysellessä kunkin fiiliksiä tunnista. Minun vuoroni tullessa totesin Uljaan Valkean olleen oikein pätevä ja hieno tänään, kuten aina, ja opettaja oli kyllä samaa mieltä- jäi superhyvät fiilikset tunnista, ja tykkäsin kyllä myös uuden opettajan tyylistä opettaa! Sain sopivasti ohjeita ja palautetta tunnin aikana, ja hän vaati korjaamaan asioita, kuten esimerkiksi tuo meidän uusintahyppy okserille pudotuksen vuoksi. Kritiikin hän antoi rakentavasti ja kehui avoimesti, kun kehuttavaa oli, meininki oli rehellistä :) Oli kivaa!
Huippu-ukkeli <3
Ratsastatko mieluummin muutamalla vakiohevosella, vai vaihdellen kaikenlaisilla ratsuilla?
Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

Minä ajattelin huomenna hengailla tallilla ja koittaa saada vielä tuntia ennen lähtöä Hinkulaan- viimeinen viikko kesäTO:ta on tosiaan edessä 2.-9. elokuuta, jonka jälkeen on etäopiskelua viikon verran ja sitten paluu koulun penkille. Toisaalta odotan koulun alkua suurella innolla, mutta toisaalta lähdön haikeus kaihertaa mieltä- on aina ikävä lähteä kotoa, ja jättää Rauhalahti viikoksi taakse. Mutta koulussa on kyllä mukavaa, ja varsinkin näin toisena vuonna, kun pääsee puuhailemaan hevosten kanssa enemmän ja saa kenties sen oman vakiohevosen, jonka kanssa työskentelee kohti useampia näyttöjä :) Saa nähdä, mitä uusi lukuvuosi tuo tullessaan!
....Mutta sen tiedän, että se tulee harmittamaan, kun ensimmäinen päivystysviikko on miltei heti koulun alettua, haha! :D
XOXO,
Siiri

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Vaikka pelottaa, niin anna mennä vaan!

Näin paljon Pilleriä kiinnosti tutustua esteisiin :D
Moikka ja ihanaa viikonloppua kaikille! :)
Viime perjantaina oli kesän ehdoton kohokohta käsillä, kun päästiin hyppäämään maastoesteitä ensimmäistä kertaa tämän kesän osalta Pillerin kanssa, ja voi että, olihan meillä huisin hauskaa! Minä rakastan maastoesteitä, ja niin rakastaa kyllä ehdottomasti Pillerikin- mikäpä siis sen parempaa, ja me kaksi yllytyshullua lompsittiin kohti nurmikenttää ja siellä siintäviä erikoisesteitä. Jo alkumatkaan mahtui poninpalleron järkyttyminen, kun eräänlaiset kärrit, joilla heinäpaalit oli tuotu kentälle, olivat portin vieressä... Pilleri rupesi hurjaksi ja otti ensin reippaasti pakkia ja ehdotti sitten, että josko tässä pistettäisiin jalalla koreasti, kun komensin eteenpäin- "onneksi" takana olleen ponin takapuoli jarrutti Pillerin menoa sen verran, ettei ruvettu pomppimaan sen enempää, eikä onneksi törmätty yhteenkään muista ratsukoista. Vähän se polvia tutisutti, kun en osannut yhtään odottaa moista, yleensä Pilleri vain pörisee ja pahimmassa tapauksessa pysähtyy, mutta tulipahan taas muistettua, että vaikka Pilleri on pomminvarma, ei sekään ihan kaikesta korvaa lotkauttamatta selviä :D Aikamoinen startti tunnille, mutta kunhan kärrit olivat poissa päiväjärjestyksestä, oli ponikin enemmän oma itsensä!
Ensin kierreltiin käynnissä esteiden seassa, näyttämässä hevosille uusia tuttavuuksia. Meillä on nyt uusilla väreillä maalattuja puomeja ja muuri on vaihtanut värinsä ruskeasta punaiseksi, joten ihan sen takia näytettiin kaikille hevosille kaikkia esteitä, vaikka konkarihevoset olivatkin liikenteessä :) Pilleriä ei tuttuun tapaan kiinnostanut mikään muu, kuin kavaletin alla oleva heinäpaali, ja puomien pudottelu kannakkeiltaan- tukkiesteidenkin yli poni olisi kävellyt, jos olisin antanut :D Varmoin mielin lähdettiin ravilla liikkeelle, mentiin aika lennokasta ravia, etenkin kukkuloilla, jotka ovat nurmikentän toisella "pitkällä sivulla". Pilleri oli aikaisemmin tuona päivänä irrottanut kenkänsä, joten meitä kehotettiin olemaan varovaisia, ettei se polje sitä uudelleen irti- helpommin sanottu kuin tehty, Pillerissä oli virtaa kuin pienessä (tai miksei suuremmassakin) kylässä! Sain kuitenkin ihan jotenkuten hallintalaitteet kuntoon raviverryttelyn aikana, ja päästiin ottamaan pari kierrosta laukkaa kevyessä istunnassa. Jos ravin hallitseminen oli tuntunut hankalalta, niin ai elämän kevät, miten hankalaa ponin riemua oli rajoittaa laukassa! Oli ihan suorastaan julma olo, kun jouduin Pilleriä koko ajan pyytämään taaksepäin, kun toinen olisi vain halunnut paahtaa baanaa täysiä... Pilleri varmaan mietti, että mikähän tuohon kuskiin on tullut, kun ei saa edes hauskaa enää pitää?!
Tähän on ikuistunut hyvin se "poni venyy kuin kuminauha"-hetki :D
"Malta, malta, malta nyyyyyt..."
"Tää on kivaa senkin kalkkis!"
Muutaman kierroksen laukkaamisen jälkeen otettiin hengähdystauko ja suunniteltiin samalla päivän tehtäviä. Kyllä muuten koski pohkeisiin jo tuossa vaiheessa, mutta ei auttanut muu kuin sujauttaa jalat takaisin jalustimeen ja lähteä omalla vuorolla kohti rengasristikkoa, jolta jatkettiin kukkuloiden päällä olevalle heinäpaali-kavaletille. Pilleri laukkasi vähän isompaa laukkaa, kuin olisin ehkä tohtinut sen irronneen kengän takia, mutta poni vain venyi kuin kuminauha kohti estettä- eipä se oikeastaan haitannut, on paljon kivempaa ratsastaa reipasta hevosta! Varsinkin kukkuloilla Pilleri pääsi menemään välillä turhan kovaa, mutta sain sen sentään malttamaan lähelle kavelettia, ettei se roiskinut sille turhan kaukaa. Korotettiin ristikosta pysty ja tultiin vielä kavaletin jälkeen penkkiesteelle, joka oli kuskin päässä sellainen pieni kammotus- me kun ollaan sellainen penkki kerran hajotettu, kun tultiin turhan pohjaan :D Jotenkin pelotti, että nyt kun tulee huono paikka, niin sotkeudutaan siihen penkkiin ja ollaan mukkelismakkelis. Yleensä ei kyllä ole jännittänyt, mutta kyllähän sitä täytyy joskus antaa itselleen lupa pelätä. Pysty meni tosi hyvin, oikeastaan se este sujui koko tunnin ihan hienosti ja hypyt oli sujuvia! Kavaletti oli edelleen aika pohjassa, mutta ihan okei- sitten se olikin se "hauskin" osuus edessä, eli penkit. Pientä jännitystä ei kyllä helpottanut se, että Pilleri eteni penkeille aika innokkaasti- huhhuh, apua! En oikein saanut tehtyä mitään järkevää lähestyessä, ja Pilleri tuli liian kovaa lähelle, jolloin minä toivoin sydämeni pohjasta, että kiellä, äläkä hyppää, ja Pilleri itseluottamusta uhkuen ponkaisee penkeistä yli ilman huolen häivää... :D Onneksi kuitenkin selvittiin ilman sen suurempia vahinkoja!
Rengaseste sujui koko tunnin ajan hienosti, super-Pilleri! :)
"Ei, ei, ei, ei, ei, ei, ei!"
"WHIIIII!"
".......poni rauhotu, että pysytään hengissä!"
Tultiin vielä kaksi kertaa sama tehtävä, ja jälkimmäiset kerrat menivät kyllä paremmin, kun selvisin tuosta penkkikammosta! Pysty sujui ihan entiseen tapaan, tosi hyvin ja sujuvasti. Kavaletille saatiin kerta kerralta hallitumpia lähestymisiä, ja Pilleri tuntui hyvältä ratsastaa- vähän innokas, mutta mitä muutakaan voisi odottaa, kun Pilleri ei hirveästi maastoesteille pääse :) Hanskassa se kuitenkin pysyi, ja sehän se on tärkeintä! Penkki oli treenien ongelmakohta, enkä sille saanut oikein järkevää paikkaa kertaakaan- videolla näkyykin yksi hauska tilanne, kun lähdetään laukka-askelta kauempaa, kuin olin alunperin suunnitellut :D En halua viedä hevoselta sitä etenemisen iloa pois ratsastamalla käsijarru päällä, joten koitin parhaani mukaan vapauttaa ohjan paineen sen kuuluisan kolme askelta ennen hyppyä, jotta Pilleri saisi vapautta hyppyyn- vaikka aina ei onnistunutkaan hyppypaikat ja myötääminen, oli kuitenkin päällimmäisenä ihan positiivinen fiilis :)

Lopuksi tultiin vielä kolme kertaa muurin ja tukkiesteen muodostamaa kolmen askeleen linjaa. Minä olen aiempina vuosina kammoksunut muuria jostain syystä x, mutta tällä kertaa se ei oikeastaan onneksi pelottanut ollenkaan, vaan ennemmin hirvitti kiinteä tukkieste Pillerille ahtaan "sarjavälin" toisena esteenä. Se tukkiläjä kun ei väistä- kauheita kuvia kumoonratsastuksesta alkoi jo tulvia mieleen, mutta koitin tunkea moiset ajatukset roskakoriin ja lähdin kohti muuria. Pilleri vähän kuumui kaarroksessa, mutta malttoi kuitenkin joka kerralla suhteellisen hyvään paikkaan ja kaikin mahdollisin keinoin rauhoittelin laukkaa, jotta se kolmaskin askel mahtuisi ilman ongelmia, ja mahtuihan se! Pillerikin kunnioittaa näitä kiinteitä esteitä paljon rataesteitä enemmän, joten sekin oli jaloistaan tarkempana liikenteessä :) Helpotuksen huokaus, ja kerta kerralta menikin sitten jo paljon rennommissa merkeissä, hyvillä hypyillä ja pystyin istumaan hypyissä rennosti mukana! :) Viimeisen hypyn jälkeen olikin hyvä lopettaa positiivisin fiiliksin ja lähteä ilta-auringon valaisemalle maastolenkille tutkimaan uusia polkuja- Pillerikin löysi sitten rohkean sisäisen vetohevosensa ja talsi Lotan perässä urheasti uusien reittien läpi!
Vaikka minulla oli tosi hauskaa ja oli aivan mahtavaa päästä kokemaan maastoesteiden vauhti taas Pillerin kanssa, jäi minua itseäni kaihertamaan tuo jännitys, joka takaraivossa kolkutti. Yleensä en ole sitä sellaista jossittelija-tyyppiä, enkä jää miettimään mitä voisi sattua, vaan otan haasteen rohkeasti vastaan- tällä kertaa monikin este jännitti jollain lailla, jossain vaiheessa tuntia. Näin jälkeenpäin olen miettinyt, olisiko jännitys voinut johtua siitä, että opettaja kertoi Pillerin olevan ensimmäisiä kertoja hyppäämässä näitä uusittuja maastoesteitä, joka tottakai sisältää myös sen "enpäs hyppääkään"-vaaran olemassaolon. Vaikka minä itse tiedän ja uskon siihen, ettei Pilleri kieltele, niin ehkäpä tuo toteamus jotenkin ui liiveihin ja sai kuskille epävarman olon- jos sittenkin....? Todellisuudessahan Pilleri oli varma ja viileä kuin viilipytty, eli pelolle ei ollut mitään aihetta, joten se vähän ärsyttää, että tunti meni enemmän ja vähemmän jännittäessä. Toivon todella, että pääsisin maastoesteille uudelleen vielä ennen koulujen alkua, jotta saisin korjattua omia virheitäni ja pystyisin ennenkaikkea ratsastamaan ihan rennolla otteella- Pilleri kun oli oikeasti tosi hyvällä asenteella ja fiiliksellä menossa, kuten aina! :)

Oletko Sinä päässyt tänä kesänä maastoesteille?
Tykkäätkö hypätä erikoisesteitä?
Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

Tänään jatketaan taas talleilua, mutta ensi viikon tunti peruuntuu, kun minulla on jäljellä vielä viikko kesäTO:ta- toivotaan siis tälle illalle onnea ja iloa, jotta voin lähteä Hinkulaan hyvillä mielin! :)
XOXO,
Siiri