keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Rakas, sinusta on tullut laiska!

Moikka!
Uljas Valkea keräsi teiltä kovasti kehuja ja ihailua kouluponimoodissaan, joten katsotaan, mitä te tykkäätte tästä este-Rasmuksesta! :) Pitkästä, pitkästä aikaa pääsin tosiaan hyppimään Valkealla tuossa edellisviikolla- ja oli huisin hauskaa! Tästä tunnista löytyy taas videoita ja kuvia, jotka kertovatkin oikeastaan tunnin kulusta niin hyvin, että koitan nyt pitää omaa suutani vähän soukemmalla, ja antaa materiaalien kertoa tarinansa :)
Rakensimme kentälle vain kolme estettä, ristikon, pystyn ja okserin. Pysty ja okseri olivat pitkillä sivuilla, ja keskellä kenttää oli vinottain ristikko. Tarkoitus oli tulla tunnin mittaan pientä kolmen esteen uusintarataa, mutta ensin me tietenkin verryttelimme normaaliin malliin ravissa ja laukassa. Ravissa käytimme avuksi myös ravipuomeja, jotka okserista purettiin pitkälle sivulle. Rasmus tuli niitä tosi hyvin, rauhallisesti ja tahdikkaasti, pysyen keskellä ja hyvin myös suorana :) Rasmus kyllä tuntui jopa vähän tahmealta, mutta tuon Uljaan Valkean hyvin tuntien, se tahmeus siitä kyllä hälvenisi, kun esteet tulisivat mukaan. Olikin ihan mukava ratsastaa sellaista rauhallista Rasmusta, ja siirtymiset sun muut onnistuivatkin huippuhyvin, poni oli tosi kuuliainen!
Hyvillä mielin jäätiin odottelemaan meidän vuoroa tulla verkkahyppyjä, jotka tultiinkin tänään okserista puretulle ristikolle laitumen puoleisella pitkällä sivulla. Rasmus ei millään jaksanut odottaa lupaa laukannostoon, mutta kun laukkaan pääsin, oli poni ihan kuin täi tervassa- millään ei oikein sujuvasti edennyt ja rullannut, vaikka tahti olikin ihan okei. Asia vaan paheni, kun käänsin Rasmuksen uralta kohti estettä- ei varmasti ole ikinä, ei ikinä, mikään hevonen hyytynyt niin pahasti kohti estettä :'D En ollut uskoa, että se todella oli Rasmus, jota ratsastin! Yli me kuitenkin esteestä päästiin, mutta kovasti kummastelin Rasmuksen menoa, se kun yleensä pörheltää ja pärheltää ihan mennentullen. Jatkettiin kuitenkin hommia ja paremman rytmin etsimistä, ja tultiin uudestaan ihan samalla tavalla ristikolle- suorastaan kaasu pohjassa tulin kohti estettä, ja nyt menikin paljon paremmin, ainakin omasta mielestäni :)
Ristikosta tehtiin pikkuinen pysty, ja tultiin samassa kierroksessa samalla tavalla muutamat verkkahypyt myös näin. Ensimmäisellä kerralla Rasmus taas hyytyy ihan hirveästi, mutta eipähän ainakaan roiskinut kaukaa, jos etsitään niitä positiivisia asioita :'D Toiselle toistolle annoin Rasmukselle taas vähän enemmän kaasua, myös kohti estettä. Sujui jo paremmin, mutta vieläkin vähän jotenkin flegmaattisen oloisesti, vaikka hyvä ja rauhallinen hyppy olikin. Kuitenkin tosi hyvä rytmi säilyi esteelle asti, joten sinänsä oikein hieno suoritus Rasmukselta, vielä vaan vähän sitä terävyyttä! Tultiin vielä kaksi hyppyä punaiselle pystylle vasemmassa kierroksessa, jotka sujuivat molemmat ihan hyvin, vaikka Rasmus hakeutuikin kovasti ulkoreunaan- sitä se vaan tuntuu harrastavan, eikä sille meinaa mahtaa mitään :'D Enää se ei kuitenkaan tunnu merkitsevän sitä, että Rasmus haluaisi esteestä ohi, vaan hyvin varman tuntuisesti se hyppäsi liirauksesta huolimatta :)

 Huom! Videossa pikkuinen virhe, tunti tosiaan oli 26.05.2017, ei suinkaan 18.05.2017! :)
Rasmuskin alkoi vähän syttyä, kun radalle pääsi! :)
Seuraavaksi aloitettiin tulemaan rataa, ensin pitkillä, laajoilla reiteillä. Rata alkoi punaiselta pystyltä, sitten ristikko kentän keskeltä, ja sitten okseri, jolla oltiin äsken verkattu. Reitti oli siis vähän sellainen S-kiemuran tapainen, jonka aikana tulisi ratsastaa yksi laukanvaihto. Ensimmäinen este sujuu vähän niin ja näin, kun Rasmus hakeutuu taas esteen ulkoreunaan, tulee sellainen pikku tököaskel, ja olen itse vähän ulalla että mitähän nyt tapahtuu- vastalaukassa alas, mutta onneksi on aikaa korjata, kun lähestyminen seuraavalle esteelle on vielä pitkän lähestymisen malliin. Ristikolle Rasmus tekee hyvän hypyn, mutta unohdan taas johtaa, ja saadaan korjailla laukka uudemman kerran. Okserille tulee hyvä hyppy radan ensimmäinen myötälaukassa laskeutuminen, joten olisi se huonomminkin voinut mennä- opettaja totesikin, että ei tarvitse huolehtia hyppääkö Rasmus, vaan huolehtia sille homma helpoksi ja vaihtaa ne laukat, kyllä se hyppää vähän höpsöistäkin paikoista hyvin tämmöisistä esteistä yli. Kuski koittikin sitten kaivella muistiaan, ja tuota puoli vuotta sitten ollutta aikaa, kun Rasmus oli vakioratsuni esteillä- hypättiin mitä vaan, mistä vaan, ei ohimenoja, ei kieltoja, oli este sitten 30cm tai yli 80cm. Miten varmalta Rasmus olikaan tuntunut, kun olin luottanut siihen ja sen kykyihin. Nyt ei tarvitsisi muuttaa mitään, luottaa vain ihan samalla tavalla ja auttaa hevosta parhaansa mukaan :)
Seuraava rata tultiin vielä ihan samalla tavalla, pitkillä lähestymisillä ja laukanvaihtoihin keskittyen. Tämä rata olikin ihan hurja petraus edelliseen, ja vaikka ensimmäinen este tulikin taas melko kiemurrellen ja ulkolaitaan, ei missään ollut mitään ongelmia ja Rasmus eteni radan läpi tosi hyvin :) Laukkakin saatiin vaihdettua siellä, missä sen pitikin, ja reitit lähestymisineen oli ihan hyviä. Ainut miinus oli okserilta vastalaukassa laskeutuminen, kun olin vähän hassusti hypyssä mukana, mutta se ei meitä haitannut, fiilis oli huippuhyvä! Minunkin huulilleni löytyi hymy, kun muistin, miten muidenkin hevosten kanssa voi olla tosi kivaa ja mukava mennä- aina ei ole kivaa vain Pillerin kanssa, vaikka se minun mielestä paras tallin hevosista onkin :) Seuraavaksi saatiinkin tulla sitten uusintaradan malliin käyttäen lyhyitä teitä, ja kaasutellen minkä halusimme- tästä tulisi hauskaa! Ensimmäinen "uusintarata" oli ehkä vähän varovainen yritys, mutta kuitenkin ihan hyvä ja kuitenkin paljon lyhyemmillä teillä, kuin aiemmat radat. Erityisen ylpeä olen Rasmuksen hypystä ristikolle, sillä se ei hirveästi pidä esteiden tulemisesta vinossa, mutta nyt se ei epäröinyt ollenkaan leiskauttaessaan ristikosta yli! :) Reiteissä oli kuitenkin vielä paljon oikaisemisen varaa, joten onneksi oli vielä yksi yritys edessä- opettaja vitsailikin, että nyt kisataan olympiakullasta!
Kun kerta olympiakulta oli kyseessä, niin mehän pistettiin kaasu pohjaan ja käännyttiin kuin kolikon päällä- jo heti ensimmäiseltä esteeltä käännös heti seuraavassa askeleessa, ja "sopivasti vinoon" ristikolle, että sai vähäsen tilaa tiukempaan kaarteeseen okserille. Hurja neulansilmäkaarre ja okserille, olympiakulta kiilti jo hevosenkin silmissä- hienosti ja rohkeasti yli, super Rasmus! :) Kukaan ei tosin meille kertonut, voitettiinko sitten lopulta, mutta kyllä me ainakin hopeaa saatiin ihan varmasti! ;)
Tuo Rasmuksen satula se pukkasi olemaan kuskille hankala kapine istua, kun Pillerin satula on ns. "kuppisatula" ja Rasmuksella on vain tuollainen tasainen läpyskä :D Jalat heittelehti ja niin teki välillä kuskikin, mutta poni oli hieno!
Vaikka esteet olivat tosi pieniä tällä tunnilla, jäi minulle kuitenkin huippuhyvä fiilis Rasmuksesta. Se ei ole itsestäänselvyys, että Rasmus on rohkea tai itsevarma hevonen, ja oli hienoa huomata sen olleen sitä tänään. Olin tosi ylpeä siitä ja toivottavasti sillekin jäi hyvä mieli tunnista, se suoritti kyllä huippuhyvin ja oli leipänsä tallissa ansainnut! :) Oli ihana muistaa, miten huippu hevonen Rasmus oikeasti on- niin helposti jätän muut hevoset Pillerin varjoon, että ihan unohdan, millaisia ne oikeasti ovat. Rasmus on nyt, ja tulee varmasti melko pitkään olemaan, se ikuinen "ykköskakkonen"- tässä asiassa ei varmasti ole häpeä olla hopealla, sillä nuo molemmat uljaat ratsut ovat kyllä ihan huikeita ystäviä harrastuksen varrelle <3
Onko Sinun hevosestasi koskaan tullut yllättäen hieman laiskanpulskea?
 Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

XOXO,
Siiri

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Pilleri vs. alpakat ja turvaliivi

Heippa!
Viimeksi tuli luvattua teille estepostausta (ja näitähän riittää.. :D), joten täältä pesee! :) Nyt koitankin edetä kronologisesti, eli nyt olisi juttua meidän ulkokauden avauksesta Pillerin kanssa, jolloin vähän hypittiin kentällä pitkän talven jälkeen. Osa poneista oli vähän virkeänä, mutta Pilleri se puksutti tuttuun ja turvalliseen malliin- meille se jännittävin koitos (lopussa mainittavan tilanteen lisäksi) oli alpakat, ja niiden kevätrieha! Pilleri varmaankin löysi oman sisäisen alpakkansa, sillä se hörähteli ja katseli ihan korvat putoamaisillaan alpakoiden juoksentelua ja painia. Paitsi tietysti silloin, kun oli hänen vuoronsa hypätä, silloin ei kerinnyt katsella sielunveljien menoa! Mutta sitten taas alkoi hörinä ja pörinä, kun tultiin kentän keskelle odottamaan.. :D

Kentälle oli rakennettu yksittäinen okseri ison kentän puoleiselle pitkälle sivulle, neljän esteen innari (ristikko-kavaletti-kavaletti-ristikko) lävistäjälle, sekä yhden askeleen sarja ristikko-okseri toiselle pitkälle sivulle. Tehtävät vaikutti tosi mukaville ja meille sopiville, ja tunti olikin tosi monipuolinen erilaisine tehtävineen! :) Aloitettiin nopsilla ravi- ja laukkaverryttelyillä, joiden aikana en itse tehnyt mitään sen kummempaa "tehtävää"- kunhan seilailin pitkin kenttää, totuttuun tapaan välillä vähän kooten askellajeja, ja välillä sitten kaasutellen. Pilleri tuntui ihan hyvälle, ehkä vähän raskaalle siirtymisissä, mutta kuitenkin sellaiselle menevälle ja vastaanottavaiselle, joten ihan hyvillä mielin jäätiin odottelemaan päivän ensimmäistä tehtävää :)
Tämän päivän kuvista suurensuuri kiitos Ellan äidille! :)
Hypyt aloitettiin okserista puretulla ristikolla, vasemmassa kierroksessa. Tultiin ihan hyvässä laukassa kohti tehtävää, mutta minä en jotenkin (taas vaihteeksi..) tehnyt elettäkään siellä selässä, niin tultiin aika miniaskeleesta ponnistukseen. Kehuinkin Pilleriä heti hypyn jälkeen, kun se taas paikkasi kuskin aivopieruja ja selvitti tehtävän hyvin :) Tultiin toisen kerran, ja nyt sujuikin jo paljon paremmin, vaikka olisi vieläkin voinut ehkä piirun verran kauemmaksi osua paikka. Mieluummin kuitenkin näillä pikkuesteillä vielä niin päin, että aina parempi liian lähelle, kuin liian kaukaa, sillä Pilleri vaikka kävelee kyllä noista esteistä yli :P Se ei myöskään ole hyvä, jos Pilleriä hirveästi villitsee kohti esteitä, sillä se menettää keskittymisensä melko helposti, kun pääsee rallittamaan esteille, ja ei sitten enää kuuntele pidätteitä- mieluummin siis hyvällä tahdilla vähän pohjaan, kuin hirveällä säätämisellä kamikazeloikka ja ristilaukassa alas, yms. mitä muuta vielä :D Seuraavaksi ristikko nostettiin pieneksi pystyksi, ja tultiin vielä muutama verryttelyloikka. Ensimmäinen hyppy pystylle oli tosi hyvä, paikka osui (tuurilla ne laivatkin seilaa? :'D) ja päästiin ilman rytmirikkoja oikeassa laukassa jatkamaan :) Toinen kerta meni myös tosi hyvin, ja nyt kuskikin heräsi jo vähän ratsastamaan hevosta hyvälle ponnistuspaikalle- myötälaukassa taas alas ja matka jatkui kohti seuraavaa tehtävää :)
Tähän väliin tultiinkin sitten innaritehtävälle hyppyjä, välit olivat tosiaan noin 2,5m, eli ei mitään hurjaa kyytiä tarvinnut tulla tehtävään sisälle. Ensimmäisellä kerralla ensimmäinen kavaletti pidettiin matalana, sillä hevoset eivät olleet näiden valkeiden kavalettien kanssa vielä hirveästi töitä tehneet, joten pidettiin pieni tutustumiskierros :) Pilleri ei kavaletteja turhia ihmetellyt, vaan meni tehtävän läpi kuin vettä vain ja myötälaukkakin saatiin tehtävällä vaihdettua. Kuskin istunta kaipaisi pientä viilaamista, mutta hevosen työskentelyssä ei moitteen varaa! Yksikään muukaan hevonen ei uuden kavaletin kanssa arkaillut, joten se nostettiin sitten jo seuraavalle kerralle ihan normaaliin asentoon :) Nyt sorruinkin sitten siihen liikaan säätämiseen, ja otin Pilleriltä vähän turhan paljon vauhtia pois lähestymisessä, joten P sai sitten taas pelastaa tilanteen ja venyä tehtävän aikana. Hienosti se kuitenkin taas selvitti tilanteen ja paikkasi kuskinsa mokan, ja opettajakin sanoi, että mieluummin noin, koska Pilleri pystyy kyllä venymään, kuin niin, että olisin antanut sen tulla tuhatta ja sataa ja toivonut välissä parasta- silloin ei välttämättä ihan ehjinä oltaisi tultu tehtävältä ulos :D Tultiin vielä kolmannen kerran, nyt tultiin ehkä ihan aavistuksen liian kovaa tehtävälle, ja tuli sitten kosketus viimeiselle ristikolle, mutta muuten hyvin tälläkin kerralla ja pienestä vauhdista huolimatta P huolellisesti myötälaukassa ulos tehtävältä. Innarin työstäminen jätettiinkin sitten siihen, ja siirryttiin hyppäämään sarjaa!
Pahoittelut, että osa kuvista on vähän vinksallaan- kuvankäsittelyohjelmani ei näitä
jostain syystä tahdo suoristaa :/
Sarjaväli oli aavistuksen ahdas 6m meille, mutta aloitettiin pienillä esteillä, niin hyvin me mahduttiin :) Ensimmäisellä kerralla minä taas mokaan ihan olan takaa, jään vetämään, ja P pelastaa hyppäämällä vähän eksoottisesti ristikon ja venyen oikein urheasti okserille. Se ansaitsi taas taputuksensa heti esteen jälkeen, ja kuski olisi voinut vastaanottaa jonkin läpsyn poskelleen- nyt herätys! Okseria vähän nostettiin, ja tultiin uudelleen samalla tavalla. Päätin, että nyt en jää vetämään, vaan ratsastan jo käännöksestä sitä näkemääni paikkaa, enkä vasta viiden metrin päästä. Tultiinkin paljon paremmin ja ennen kaikkea sujuvammin, vaikka paikka onkin vähän pohjassa, mutta oli se sentään parempi, kuin edellinen suoritus :D Okseria taas vähän korotettiin, ja tultiin uudelleen. Nyt osui jo jotenkuten järkevä paikkakin, ja välissä ei sitten tarvinnut sen ihmeempiä tehdä, kuin myödätä ja olla siivosti selässä- hienosti menikin, ja P teki hienon hypyn okserille :) Tultiin vielä uudestaan samalla korkeudella, ja nyt lähestyminen meni taas vähän turhan nypläämiseksi, vähän pohjaan ristikolle, mutta hienosti P venyy okserille asti :)
Nämä ne on kyllä aina niin loistavia kuvia :D
Sarjan työstäminen jätettiinkin sitten siihen, ja tultiin loppuun vielä muutamat hypyt yksittäiselle okserille. Okseri laitettiin johonkin 70cm pintaan, eli nyt ei tarvitisi hätiköidä, vaikka paikka ei olisikaan optimaalinen. Lähestyminen sujui meillä hyvin, ja askel osui oikein sujuvaan paikkaan, ei ongelmia! :) Tultiin vielä toisen kerran, ja nyt tultiin minun mielestäni ihan pohjaan, mutta opettajan mielestä tosi hyvin- kyse oli ehkä siitä, että hyppy oli hyvä (ei siis niinkään se paikka), koska Pilleri nousi nopeasti siitä lähelle tulleesta paikasta, eikä teilannut puomeja, kuten se saattaisi ehkä joskus tehdä. Olin kyllä yhtä mieltä siitä, että Pilleri teki taas tosi hienon pelastuksen ja yritti kaikkensa selvittääkseen esteen kuskin mokailusta huolimatta :) Tähän me sitten lopetettiin nämä hyppelöt, ja me Pillerin kanssa siirryttiin ravailemaan viereisellä kentällä olleiden kouluaitojen sisäpuolelle "treenin ominaisuudessa", kun P seuraavana päivänä oli menossa kisoihin. Pilleri olikin ihan superhieno, kunnon koulupolle, kun aitojen sisälle pääsi, ja me lopetettiin ravailut sitten aika pian, kun P oli niin hyvä ja se vielä jatkoi seuraavalle tunnille puurtamaan :) Käveltiinkin siinä sitten takaisin "oikealle kentälle", ja aidalla roikkui turvaliivi. Huomasin, että Pilleri sitä vähän epäillen pälyilee, mutta koska eihän se nyt yleensä mitään sätkyile eikä hötkyile, niin jatkoin pitkin ohjin matkaa. Liivin kohdalla meinaakin sitten hevoselta tippua korvat, tulee hirveän hurja sivuloikka, ja naurunremakka! Minua naurattaa tuo poni oikeasti niin paljon, kun se keksii noita juttujaan! Parasta koko episodissa oli tuo, miten chillisti P jatkaa sätkynsä jälkeen matkaansa, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan :D Minä meinaan tosiaan tikahtua nauruun, mutta eihän ponitukselle voi tuosta suuttua- olisihan se turvaliivi voinut vaikka hypätä päälle! :D
Joku oli vähän kouluponi! ;)
Tunnista jäi tosi kivat fiilikset, vaikka mokia tulikin, mutta Pillerin asenne oli niin kohdillaan, ettei tässä surkuttelemaan olisi voinut missään nimessä jäädä! :) Virheistä otan opiksi ja seuraavalla kerralla taas fiksumpana liikenteessä- näin sen pitää mennäkin! :)

Miten Teidän ensimmäiset estehyppelöt ulkona sujuivat?
Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

XOXO,
Siiri

torstai 25. toukokuuta 2017

Lisäjarrulla kouluponiksi?

Gramaanit, tuo kiistelty taikakalu!
Heippa!
Jokin aika sitten kävin pitkästä aikaa korvaustunnilla, ja silloin väännettiinkin sitten koulua. Listassa oli sellainen hauska yllätys, että nimeni perässä luki Rasmus, vaikka olin melkein varma, että Pillerillähän minä pääsen menemään, kun opettaja meistä parivaljakkona kovasti tykkää. Hän sitten kertoikin, että oli jo jakamassa tosiaan Pilleriä minulle, mutta sitten päättikin pistää jonkun ihan erilaisen- ja se oli sitten tuo Uljas Valkea. Listassa luki myös, että Rasmukselle pitäisi laittaa gramaanit, eli näin maalaisten sanoin, "tuplaohjat". Minua vähän nauratti, ja olin jo luovuttamassa, että ei kyllä tule mitään, kun siitä on vuosi, kun olen viimeksi mennyt gramaaneilla, ja siksi toisekseen, ratsu olisi tosiaan tuo meidän formula-Rasmus. Koitin vielä epätoivoisesti saada toista ryhmäläistä vaihtamaan kanssani, mutta nöyrryin lopulta kohtalooni- onneksi, sillä Rasmus oli ihan superkiva! Jo karsinassa se oli sellainen nallekarhu ja jotenkin paljon rauhallisempi, kuin silloin talvella sillä paljon ratsastaessani. Utelias kyllä edelleen, mutta malttoi seistä yhdessä paikassa pyörimisen ja hyörimisen sijasta ;) Kamppeet olikin Rasmuksella nopeasti päällä, ja viimeisenä heitin sille sitten vielä ne gramaanit ja opettelin hetken aikaa, miten niitä pidettiinkään kätösissä- mutta onneksi Rasmus ei siitä hermostuisi, jos joku ohja olisi hetken aikaa ihan väärällä tavalla, joten ei siinä mitään hätää :)
Tunnin alkuun jakaannuttiin heti kahdelle eri pääty-ympyrälle, hevoset toiseen päätyyn ja ponit toiseen päätyyn. Minä olin tuon ylikasvaneen ratsuponini kanssa hevospäädyssä Pillerin ja Masin seurana. Ensimmäiseksi aloitettiin ihan vaan käynnissä ratsastamaan hevosia ympyrän uran mukaiseen asetukseen, ja tehtiin myös volttia ympyrän "sisään" lyhyen sivun keskeltä. Alkuun en oikein uskaltanut ratsastaa Rasmusta ohjasta ollenkaan, ja se sitten kulkikin kuin kirahvi, astuen lyhyttä askelta ja ollen muutenkin vähän sellainen hankala. Minä en oikein osannut ratsastaa käyttäen molempia ohjia tasaisesti, joten vähän väliä oli erimittaista ohjaa, liian löysää perusohjaa tai liian tiukkaa gramaania, liian tiukkaa perusohjaa ja turhan löysää gramaania, ja kaikkea muuta mahdollista. Onneksi opettaja kuitenkin aktiivisesti neuvoi ja korjasi, että lyhennähän sitä ja päästä tuota pidemmäksi, niin sain ohjat sitten lopulta jotenkuten hallintaan ja Rasmuskin siitä sitten jo tasoittui paremmalle ohjastuntumalle. Ehdin siinä sitten vielä ihan hetken ratsastaa käyntiä, kunnes siirryttiin raviin ja ruvettiin jatkamaan samaa kuviota, eli pääty-ympyrä mahdollisimman isona, ja sen keskustaa kohti voltti lyhyen sivun keskeltä. Ympyröillä pyrittiin pitämään hevoset edelleen hyvin asetettuina, ja minulla oli Rasmuksen kanssa vähän ongelmia- vähän väliä liian suora, vähän väliä liian mutkalla. Volteilla Rasmus tuntui jotenkin tasaisemmalta, ja sain ehkä myös sen seikkailevaa takaosaa vähän paremmin niillä hallintaan. Meininki oli kuitenkin edelleen vähän enemmän matkustelua, kuin ratsastusta, ja olin vähän turhan arka gramaanin kanssa, joten ohjat olivat vähän miten sattuu. Rasmus oli kuitenkin tosi tahdikas ja rauhallinen, joten oli meillä jo tässä vaiheessa työskentelyssä jotakin hyvääkin mukana! :)
Pää kääntyy mutta katse pysyy korvissa :'D
Seuraavaksi otettiin mukaan laukkaa, ja jatkettiin edelleen tuota samaa kuviota. Laukka on minun mielestäni Rasmuksen kanssa ehkä mukavin askellaji (myös ilman gramaania), koska siinä on helpointa päästä istumaan lähelle hevosta ja siksi myös Rasmus pysyy hyvin rauhallisena, ja onhan se ihan tositositosi herkkä istunnalle. Laukassa sainkin Rasmusta myös vähän tasaisemmaksi ohjalle ja välillä jopa vähän rentoutumaan, ja meillä säilyi tosi hyvä rytmi ja tahti koko ajan. Rasmus myös siirtyi tosi hienosti käyntiin ja pysähtyikin, jos täytyi väistää voltilta tulijoita, ja se oli muutenkin hurjan hienosti kuulolla! Laukassa ei tehty mitään sen kummoisempia juttuja, mutta ehkä se oli meille juuri hyvä, ettei ollut mitään vaikeaa tai monimutkaista tehtävää- saatiin vaan tehdä sellaista perustyöskentelyä, ja molemmille tuli hyvät fiilikset :) Laukka tähän suuntaan tuntuu loppuneen jotenkin tosi pian, ja jäikin vähän harmittamaan, kun olin juuri pääsemässä Rasmukseen "käsiksi" ja saanut sitä jopa ajoittain kivan pehmeäksi edestä, mutta onneksi heti suunnanvaihdon ja välikäyntien jälkeen jatkettiin taas laukassa, ja voi vitsi, siitä lähti sellainen kiitonousu ylöspäin!
Rasmus välikäynneillä :)
Hyvähän se on jos ilman ohjaakin toimii? :D
Käynnissäkin Rasmus oli ihan hurjan kivan tuntuinen, ja laukannostossakin se pehmeys säilyi- eikä se siitä hävinnyt mihinkään koko loppu tunninkaan aikana! Laukassa sain oikeasti kutakuinkin vaan fiilistellä ja välillä vähän hillitä vauhtia istumalla oikein tiiviisti satulaan, mutta muuten sain kyllä vain nauttia kyydistä- en voinut uskoa, että se todella oli Rasmus! Jennikin kehui, että katso nyt, se toimii, kun vaan uskallat ratsastaa ja vaatia, ja todentotta niin se toimi :) Siinä laukatessa tuli melkein pieni harmitus puseroon, kun oli Rasmuksesta tullut niin pitkä tauko, sillä onhan se oikeasti ollut aina tosi kiva hevonen, vaikka suosikki onkin ollut toisenlainen. Rasmus on muutenkin niin hirveän opettavainen hevonen, sillä sille ei voi hermostua yhtään, vaan pitää malttaa olla rauhallinen itse ja istua vain satulaan, vaikka hevonen töhöttäisi mitä. Mutta, pidetään kuitenkin mielessä, että Pilleri se on kuitenkin joka kesä aina vähän väliä sivussa tunneilta, kun se ei pidä niitä tossujaan menossa mukana, joten ehtii Rasmuksella mennä sitten kun P saikkuilee, hehe ;) Tämä laukkaaminen puolestaan tuntui loppuvan ihan liian aikaiseen sen takia, kun oli niin ihanaa laukkailla hyvin toimivalla hevosella- olisin voinut jatkaa vaikka ikuisuuden (kuten arvattavasti myös Rasmus :D)! Siirrettiin kuitenkin taas ravin kautta käyntiin, ja hetken aikaa huokaistiin ennen päivän varsinaista tehtävää, joka olisi pohkeenväistö.
Hetken tauon jälkeen keräiltiin taas ohjat käteen ja ruvettiin tekemään pohkeenväistöä ympyrän avoimella puoliskolla, eli kentän keskustassa. Voltti tehtiin edelleen lyhyen sivun keskeltä tarvittaessa, jos hevonen jännittyisi pohkeenväistön aikana, ja sai sen toki muutenkin tehdä. Ensin tehtiin muutama väistö käynnissä, jotka sujuivat oikein mallikkaasti, kunhan se kultainen keskitie sieltä löytyi- Rasmus tekee väistöt niin helposti, että se menee helposti turhan poikittain, joten kunhan muistin vaikuttaa Rasmukseen tarpeeksi pienesti, teki sekin tehtävän ihan superhienosti! Ravissa Rasmus alkuun vähän kiihdytteli, mutta kunhan muistin itse istua alas rentona ja olla rauhallinen, saatiin väistöönkin hyvä tahti. Mentiin tosiaan ilman jalustimia, joten oli alkuun pieniä hankauuksia istua alhaalla, kun Rasmuksen ravi on sellaista suorin jaloin tikkaamista :D Rasmus oli ihmeellisen tasaisesti ohjastuntumalla, ja vaikka vieläkin välillä opettaja joutui neuvomaan, että tuota ohjaa pidemmäksi ja tuota lyhyemmäksi, niin Rasmus pysyi hyvin tyytyväisenä ja kivantuntuisena! :) Itsekin aloin jo vähän hahmottaa, että mikä on hyvä ja mikä on huono, sillä Rasmus oli helposti tosi raskas edestä, jos ohjat olivat eripituiset, joten kunhan kuuntelin, niin hommat sujui hyvin! :)
Oli hankalaa ja hauskaa! :D
Oli jo vähän eri meininki, kuin alkutunnista! :)
Tämä istunta on kyllä sellainen murheenkryyni, haluan takasin istuntatunnille! :D
Tuoli-istunta vai mikä se olikaan?
Tämä oli kyllä sellainen ilmeratsastustunti taas tällä kertaa :'D
Tällä naaman vääntelyllä yritin siis korjata kypärän hihnaa syvemmälle leualta, sillä kypärä oli huonosti asetellun pompulan takia kokoajan ylempänä otsalla, kuin olisin halunnut- hihnakin nousi sitten lähemmäs leuan päätä, ja se häiritsi kovasti! :D
Vaihdettiin vielä suuntaa ja tehtiin ihan samalla tavalla pohkeenväistöjä ympyrällä. Rasmus oli ehkä tähän suuntaan väistöissä hieman helpompi kuin toiseen, ja pohkeenväistöt sujui heti alusta alkaen paljon paremmin. Tämä suunta oli kyllä muutenkin tosi erilainen, kuin alkutunnista, sellainen nautiskelukierros- ja minä se vaan hymyilin ja nautin! Mitään ei oikeastaan tarvinnut selässä tehdä sen kummemmin, sillä Rasmus toimi kuin ajatus ja oli hirveän kuuliainen :) Kaikilla sujuikin tosi hyvin, joten aika pian sai ruveta keventelemään hevosia pitemmälle kaulalle ja Rasmushan venyi kuin kuminauha! Jenni joutuikin sanomaan, että ei ihan noin alas kuitenkaan, kun Rasmus niin innokkaana oli turpa maassa menossa :D Rasmus ei edes kiihtynyt loppuun yhtään, vaan oli ihan superhieno ja tyytyväisen oloinen- hyvä me! :)
Huomatkaa tää mun hyvän kympin yritys istua kunnolla, mutta ei vaan onnistu :'D
Minä haluaisin, että gramaanit eivät olisi sellainen vipuvarsi, kuin ne oikeasti ovat- olisipa se ollut minun ratsastustani, kun Rasmus meni noinkin hyvin, mutta tästä sitä sitten taas tavoitellaan näitä fiiliksiä myös ilman apuohjaa! :) Rasmus oli kyllä oikeasti huikean kiva, ihan hurjan hyvä! Rasmuksella tosiaan käytettiin hetken aikaa gramaaneja kenttäkauden alettua lisäjarrun ominaisuudessa, kun se oli kuulemma ollut vähän turhan villi tunneilla,  mutta nyt se on jo päässyt hyppimäänkin ulkona vähän rauhoituttuaan- gramaaneja ei siis enää käytetä :) Kaikki onkin sanoneet, että Rasmus on ollut nyt viimeaikoina hurjan kiva, ja voin kyllä olla ehdottoman samaa mieltä! Tämä kokemus Rasmuksesta olikin ihan hurja motivaatiobuusti (kun yleensä tuntuu, ettei onnistu oikein mikään koulutunneilla :D), ja nyt on taas se hyvä fiilis, mitä tavoitella sen kanssa myös ilman avustavaa apuohjaa. Olisikin ihan huippua saada Rasmus yhtä tyytyväiseksi myös ilman apuohjia, mutta siihen lienee vielä matkaa- joka kerta ollaan kuitenkin askelta sitä lähempänä! :)

Minkälaisia apuohjia Sinä olet käyttänyt, ja minkä takia?
Haluaisitteko seuraavaksi estetuntipostausta vai jotakin erikoispostausta? :)  
Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)
XOXO,
Siiri