torstai 9. maaliskuuta 2017

Yksi mahdottomuus

Heippa!
Hiljaisuus se vain venähti, enkä oikeastaan ollut aktiivinen missään mediassa. Jollain tavalla se oli hyvin rentouttavaa, kun en edes avannut Bloggeria reiluun viikkoon, vaikka myönnänkin tietynlaisen syyllisyyden painaneen päivittäin, kun en ilmoitellut mitään missään. Materiaaleja on vaikka kuinka monelta tunnilta, mutta jotenkin tuntipostausten työstäminen on tuntunut hyvin raskaalta, vaikka tunti itsessään olisikin mennyt superhyvin ja olisin halunnut tulla teille heti tunnin jälkeen hehkuttamaan meidän hienoja hevosia- mutta olen niitä ihmisiä, jotka eivät halua kirjoittaa, jos se ei tunnu oikein sujuvan. Mieluummin julkaisen viikossa yhden postauksen, josta minulla on hyvä ja onnistunut fiilis, kuin kolme sellaista, joista ei saa oikein mitään irti. En oikein sanoisi, ettei minulla ollut motivaatiota, mutta muotoilisin sen pikemminkin niin, että ajatukseni ovat olleet liiaksi muualla. Siinä siis syy hiljaisuuteen, vaikka onhan tässä mukana myös pienempiä tekijöitä- mutta kaikkia varmaan kiinnostaa enemmän se, mitä asiaa minulla nyt sitten hiljaisuuden jälkeen on, joten eiköhän pureta sitä vyyhtiä seuraavaksi!
Pillerissä on se ihan huikean hyvä puoli, että sen selästä "isokaan este" ei näytä isolta. Tämä okseri on 80cm, mutta näyttää
ihan joltain 60cm esteeltä :D
 Tänään on tosiaan torstai, ja täällä Itä-Suomessa on menossa hiihtolomaviikko. Tallilla olisi ollut koko viikon mittaan vaikka ja mitä tapahtumaa, mm. estevalmennuksia pienryhmissä ja yksityistunteja aamupäivisin, mutta itse en valitettavasti päässyt osallistumaan moisiin, kun olen lapsenlikkana tämän ja seuraavan viikon ajan- olisin kyllä kovasti halunnut Pillerin kanssa kouluväännön ja tehoestetreenin. Mutta, siihen tärkeimpään minäkin kuitenkin osallistun, eli huomenna koittaa kauan odotettu kisapäivä! Kisat tosiaan alkavat tallilla yhdeksältä aamulla, ja me Pillerin kanssa startataan jälkimmäisissä luokissa, 50-60cm ja 70-80cm. Saappaat on perinteisesti tässä edeltävänä iltana putsattu, kisavaatteet viikattu ja laukkukin puoliksi pakattu! Huomisesta pyrinkin tekemään tänne blogin puolelle sitten MyDayn, joten pääsette kisapäivään sitten mukaan :)
(C) Jenna
Tässä on keritty tehdä vaikka ja mitä, mikä ei ole vielä ehtinyt mihinkään sosiaalisen median kanavaan, mutta kyllä nekin jutut sieltä aikanaan tulevat- ja on vielä vaikka kuinka paljon juttua, jota kukaan ei ollut kuvaamassa, kuten vaikka koulutunnit Eetulla, Jespellä ja Masimasiinalla! Jotta en tunkisi tähän postaukseen nyt kuitenkaan ihan liiaksi asiaa, niin en nyt puhu niinkään menneistä tunneista, mutta haluan korostaa, miten hyvä fiilis minulla on ollut hevosten selässä, siis ihan kenen tahansa, ja miten hyvä mieli minulle on ratsastuksesta tullut. Liian monesti olen joutunut menemään kisoihin vähän epävarmoin fiiliksin, tilanteeseen, jossa en voi pyytää opettajan apua tai saa neuvoja muilta. Tosi monesti näin kisoja edeltävina päivinä on joko hevonen on ollut vähän huonona treeneissä (tai ei ole päässyt ollenkaan treenaamaan :D) tai ei muuten vain ole tullut sellaista hyvää onnistumisen flow'ta- nyt meillä kuitenkin on sellainen flow ja fiilis päällä, että oksat pois! Olen huomannut Pillerinkin tasoittuneen ihan äärettömästi, vaikka se ei ehkä ole aina siltä näyttänyt (teki mieli mennä pyytämään Pillerin puolesta anteeksi, kun se kiikutti ratsastajaa ympäri maneesia estetunnilla...), ja sen kanssa on ollut ihan tosi helppo tehdä töitä esteillä. Viimeksi, kun kuulitte meistä oltiin siinä vaiheessa, että olin hurjan iloinen hevosen kuunnellessa minua esteväleissä, mutta vielä vähän rynnittiin kohti esteitä. Nyt olen siinä vaiheessa, että saan Pillerin vaikka laukasta pysähdyksiin esteen eteen, ja voin pyytää siltä pitkät estevälit vaikka ihan täyttä laukkaa ja saada sen silti malttamaan estettä, se ei enää juokse pää viidentenä jalkana esteen nähdessään- kiitos linjatehtävän, jossa siirrettiin hevoset käyntiin ja taas takaisin laukkaan 17 metrin estevälin aikana. Kertaakaan ei epäonnistuttu. Olen menneisyydessäkin aina kovasti sanonut Pillerin olleen hyvässä kontrollissa, mutta vasta nyt tuntuu, että minulla on säätövara laukassa, kontrolli, joka tarkoittaa myös sitä hallittua kaasua hallitun jarrutuksen lisäksi- onhan se hyvä tajuta tällainen asia näin yli kymmenen vuoden harrastamisen jälkeen... Mutta, parempi myöhään, kuin ei milloinkaan, ja on kyllä ilo tehdä töitä Pillerin kanssa! :)
Tuossa saappaita putsatessani huomasin, että minua jännittää ihan hurjasti- ei kuitenkaan ollenkaan pahalla tavalla, vaan nyt olen täynnä just sitä hyvää jännitystä. Olen varma hevosestani, ja sen osaamisesta, meillä on kulkenut treenit äärettömän hyvin ja ollaan kerätty kehuja niin opettajilta, kuin meidän menoa katselleiltakin. Positiivinen palaute on tuonut minulle ihan valtavan paljon lisää itseluottamusta, ja tällä kertaa uskon hevosen lisäksi myös itseeni. Miksihän minua sitten jännittää? Edellisestä kerrasta estekisoissa Pillerillä on ehtinyt kulua 187 päivää, mutta se tuntuu kuin ikuisuudelta. Viimeksi päätimme kisat valkeaan ruusukkeeseen erikoisesteluokasta, kuinka käy nyt?  Tuntuu, että jännitän tällä kertaa jotenkin eri tavalla, sillä olen tosi rauhallinen, vaikka voisin silti singota kuuhun asti, kun olen niin täpinöissäni. Tämä onkin ihan uudenlaista jännitystä! Vaikka tähänkin jännitykseen kyllä kuuluu hyvin vahvasti pelko siitä, että unohdan radan- mutta hei, tälläkin kertaa on kaksi yritystä, ensin pienemmässä luokassa ja sitten isommassa ;)

Huomiseen aamuun tiivistyy niin monta asiaa, niin pienempää, kuin suurempaakin, että voi todella olla itku lähellä, jos päivä päättyy onnellisesti. Näihin syyskuun jälkeen kuluneisiin päiviin on mahtunut niin paljon, uskoa ja luottamusta, pelkoa ja epätoivoa, onnea ja suruja, ja huomenna olen päässyt vihdoin siitä kaikesta yli noustessani Pillerin selkään. Tämän piti olla mahdotonta. Tällä kertaa me tehdään se niin, että mikään ei jää harmittamaan- jos se on oleva viimeinen kerta, niin nyt tehdään siitä sen arvoinen.

Aina se jännitys kuitenkin hälvenee, kun nousen Pillerin selkään. 
Siinä hetkessä on vain me kaksi, minä ja P.
Joko Sinä olet kisannut tänä vuonna?
Miten teillä sujui?
Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

Tämä oli nyt vähän tällainen ajatusten purku postaus, harjoitellaan taas tätä itsensä ilmaisua pitkästä aikaa teille siellä ruudun toisella puolella! Pahoittelut siis vähän sekavasta ulosannista, mutta jännityksen kipristellessä vatsaa on vaikea rauhoittua aloilleen- mutta, josko se aamuseiska sieltä kuitenkin taas pian koittaa, ja kisapäivä on jälleen käsillä. Nukkumalla se yö aina vilistää hurjaa vauhtia ohi, joten suuntaan seuraavaksi sänkyyn (perinteisesti valvon liian myöhään ja katson kamalasti estevideoita, ihan vaan, että jännittää vielä kahta kauheammin!)
Kiitos, anteeksi ja näkemiin! Upeaa ja aurinkoista alkanutta maaliskuuta teille kaikille! :)
XOXO,
Siiri

20 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja onnea kisoihin. Mä pääsen tän kuun lopussa viikonloppu esteleirille, Su pidetään pienet harjoituskisat. Jännitää tälläkin hetkellä aika paljon, koska en pääse sinne tutuilla ja turvallisilla Annilla tai Paulilla, vaan Kiizalla jolla olen mennytnyt kouöutunniilla muutaman kerran, mutta en vielä kertaakaan hypännyt tai mennyt edes maapuomeja... Opettajan mukaan se on ihan kiva, varma ja tarkka jaloistaan ja hyppää todella hyvin, kokoisekseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :)
      Oi, kuulostaa tosi kivalta! Ajattele niin, että Anni ja Paulikin oli sulle kerran ihan vieraita hevosia- ja sait niistä itsellesi hyvät ystävät! Kiizakin on varmasti tosi kiva esteheppa, ei opettaja sitä sulle varmasti antaisi, jos ei uskoisi, että olette hyvä pari! :)

      Poista
  2. Hurjasti tsemppiä teille kisoihin, mä pidän täällä peukkuja, ja huutaisinkin onnesta teidän puolesta, mutta tällä hetkellä sitä ääntä ei lähde ollenkaan, kipeänä kun olen :D Ihanaa, että ootte päässyt siihen pisteeseen, että voitte hypätä ja kisata yhdessä, vaikka jossain vaiheessa näyttikin pahalta, miltei toivottomalta. Sä jaksoit uskoa, ja nyt ootte taas kun paita ja peppu <3
    Mä en ole vielä kisakautta startannut, mutta ihan huhtikuun alkupuolella tulee sekin koettua - kolmannet ulkopuoliset kisat ja uusi ratsukin päälle! Onneksi rata on sentään vain C:2, joka on kyllä lempparini C-tason radoista (en kyllä ole muuntasoisia koskaan kokeillutkaan). Jännittää, mutta hyvällä tavalla!

    Linkki blogiini ->Pörheää Menoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hurjana! :) Toivottavasti paranet pian! Ja niinpä, olen tosi iloinen tästä <3
      Noniin, onnea myös sinulle koitokseen! :) Menee varmasti hyvin!

      Poista
  3. Toivottavasti teillä tosiaan menee hyvin, pidetään peukkuja! Onhan nuo edelliset treenit menneet niin hyvin, että niiden perusteella ainakin voisi odottaa hyvää kisapäivää :)! Tsempit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! :) Kisapäivä oli onnistunut, joten kyllä treeni oli tuottanut tulosta :*

      Poista
  4. Ihana postaus, tykkäsin! Itse en kisaa ollenkaan, puskailu ja suomenhevoset on enemmän mun juttu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, kiitoksia! :) Minäkään en kuulu ratsastusseuraan tai kisaa oikeasti, käyn näissä tallin kisoissa huvikseen katsastamassa omia taitoja :) Ja se on ihan kivaa vähän tutustua tuohon kisamaailmaan, vaikka oikeisiin kisoihin minusta ei välttämättä olisikaan! :D

      Poista
  5. Tosi kiva tällainenkin postaus vaihteeksi täälläkin! Ymmärrän hyvin tuon tunteen kun kirjoittaminen ei vain nappaa, silloin on turhaa ruveta väkipakolla vääntämään tekstiä. Vaikka kisat teillä jo olivatkin, niin vielä hurjasti onnea teille jälkikäteen, toivottavasti nautitte! Täällä ainakin tsemppejä läheteltiin paljon!

    Me korkattiin Wonyn kanssa kisakausi viime sunnuntaina, eikä se rata itsessään ollut mitenkään suunnattoman loistelias, hauskaa katsottavaa se ilmeisesti oli kun hevonen paineli keskiravia radalla ja hyppi gaselliloikkia 70cm ilmavaralla! Syötävän söpö pinkki osallitumisruusuke sentään saatiin muistoksi! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti, nautittiin kyllä! :) Kisat sujui hyvin ja vaikka mukaan mahtuikin yksi outo hyppy (taitaa olla meidän tavaramerkki), niin fiilis on tosi hyvä ja innolla odotan taas seuraavaa koitosta! :)
      Voi, W on ollut innoissaan! :D Mutta hei, ruusuke mikä ruusuke ;) Ja siitä se taas teilläkin lähtee! :)

      Poista
  6. Vitsit nuo esteet näyttääkin pieneltä!:D ite en ole päässyt kisaamaa, vaikka kova hinku olisikin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläpä! :'D Tuo kuvissa näkyvä sininen ristikko-okserikin on 85cm :'D
      Toivottavasti tekin pääsisitte korkkaamaan kisakauden pian! :) Toivotan kuitenkin kovasti onnea treeneihin, vaikka ei sopivia kisoja kiikarissa vielä ole :)

      Poista
  7. Kivasti kirjoitettu ja ihania kuvia, tuo eka varsinkin! Mukavaa vain kun pystyy kirjoittamaan noin pitkästi, saa kaikki ajatukset pihalle :)
    http://mahdollisestiehka.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia! :) Se todella auttaa, kun miettii "itsekseen" kirjoittaessaan ja sitten voi kommenttiboksissa keskustella muidenkin kanssa, joille on jotakin ajatuksia herännyt :)!

      Poista
  8. Kuten olet mullekin sanonut parempi kirjoittaa silloin, kun se siltä tuntuu! Pakolla ei tule hyvää ei sitten millään. Lomakin tästä bloggerin ihmeellisestä maailmasta tekeekin välillä hyvää ja sitä palaakin yleensä aina ihan uudenlaisten ideoiden ja innon kanssa takaisin ;)
    Oon nyt yrittänyt lukea tätä postausta parhaani mukaan, mutta älytön päänsärky vie kaikki voimani ja unohan heti samantien mitä sitä olisikaan pitänyt laittaa... Onneksi saan toivottavasti torstaina silmälasit niin pääsen taas paremmin kommentoimaan sun ihaniin postauksiin <3 Älä siis hirveästi innostu postaamisesta, ettei mulle synny hirveää urakkaa tässä muutaman päivän aikana :D No ei vaiskaan, toivottavasti kirjoitat pian taas uudestaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! :) Myöskään kiiressä kirjoittaminen ei ole kivaa, ja se yleensä tekeekin sellaisen solmun sitten siihen tekemiseen- vähän niinkuin YO-kokeessa voi käydä, että se essee on jäänyt sinne vikaksi ja pitäisi se nyt ihan hetkessä kirjoittaa :'DD
      Oivoi, toivottavasti lasit tuo helpotusta siristelyyn ja päänsärkyyn sitten ja tietokone hommatkin sujuu paremmin! :) Ja nyt vasta postasin, joten olet jo ehtinyt hankkia lasit, hehe ;)

      Poista
    2. Voi ei en saanutkaan laseja vielä torstaina vaan venyykin vielä muutaman viikon päähän! Mutta selviydyin kyllä äsken ihan hyvän ilman zoomailujakin vaikka nyt alkaakin jo vähän silmissä tuntumaan :D Kyllä tää tästä pikku hiljaa lähtee kulkemaan ;)

      Poista
    3. Eikä! :D No mutta hei, mulle on tulossa tuossa ensi kuussa ulkoasuremppa, niin ehkä me sitten pistetään vähän isommat fontit kehiin? ;)

      Poista
  9. Hei onneksi pääsit eroon sairastelusta ja takaisin postailun ja heppailun pariin. Mua niin kävi harmittamaan, kun laitoin sulle snäppejä hepoista, kun muistin aina sitten, että makasit kotona kipeenä. :/
    Vastauksena kysymykseen: meillä on ainakin parit estekisat nyt mielessä, mihin oltaisiin Ismon kanssa osallistumassa. Vähän riippuu, miten kaikki nyt menee tässä kevään mittaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, se oli just parasta, kun sai jonkun kosketuksen ulkoilmaan ja heppoihin, eli ei haittaa yhtään! :)
      Me Pillerin kanssa aiotaan ihan jokaisiin vuoden kisoihin, toivottavasti seuraavat olisi jo ensi kuussa!

      Poista

Lue ennen kun kommentoit!

♥Linkkaa blogisi mukaan kommenttiin, niin tulen kommentoimaan takaisin!
♥Kohteliaisuus ja rakentava kritiikki on mukavampaa kaikkien kannalta, kuin ilkeily ja mollaus! :)
♥Kysy rohkeasti, jos joku mietityttää! Neuvon mielelläni kaikessa, missä vain osaan.
♥Postausehdotuksia ja haasteita otetaan ilolla vastaan!