tiistai 6. syyskuuta 2016

Sinä ansaitset kultaa

Heippa!
Ette usko, miten onnellinen minä olenkaan ollut lauantaista lähtien. Kisapäivä valkeni niin epävarmoissa, pelokkaissa tunnelmissa, ja miten se päättyikään- onnen kyyneliin, miljoonaan porkkanaan, ja ruusukkeeseen ponin korvan takana!
Tarkkana kuin porkkana seurattiin muiden kisasuorituksia valmistautuvana ratsukkona :)
Tallille saavuttuani riensin maksamisen ja radan opettelun jälkeen katsomaan uljasta ratsuani, ja ennen kaikkea tutkimaan sitä selkää, joka oli viimeisen viikon ajan minua stressannut. Painelin molemmilta puolilta, harjasin, taputtelin, ja liu'utin käsiäni pitkin Pillerin selkään, ja luojan kiitos, se ei enää arkonut tai reagoinut millään muullakaan tavalla mihinkään, mitä selälle tein. Mieleni päältä putosi ainakin tonnin paino, ja koska starttiin oli vielä aikaa, palasin takaisin kavereiden seuraan seuraamaan alkupään luokkia. Nähtiinkin tosi hienoja ja vauhdikkaita ratoja, sekä rohkeaa ratsastusta vaikeissakin paikoissa- siitä saikin vähän puhtia myös omaa suoritusta ajatellen, koskaan ei pidä luovuttaa vaikka tulisikin ohimeno tai joutuisi tekemään ympyrän, aina jatketaan loppuun asti!
50-60cm verryttelystä
...ja 50-60cm radalta.
Olisin voinut verryttelyyn jättää tämmöisen säädön, mutta voi sitä toki radallakin :D
Vilkuitiin samalla myös vähän kentän laidalla olevia erikoisesteiden elementtejä, mitä siellä onkaan keksitty- oli heinäpaalit, joihin oli laitettu kukkia, estekatoksessa makoilivat myös renkaat, sekä portti ja lankut. Yhtään erikoisestettä, siis sellaisia mitä Morrilla menin tehoestekurssilla, en siis ole koskaan Pillerillä hypännyt, mutta renkaat, heinäpaali, muuri, penkit ja erilaiset tukit ovat meille tuttuja maastoestekentän puolelta, joten pelätä en osannut- luotto poniin on kova kuin kallioon, ja totesinkin kaverilleni, että nyt jos tulee stoppi jollekin esteelle, niin se on kyllä sitten maailmankirjoissa taas joku asia pahasti vinksallaan!
Vähän yli viiden siirryin takaisin talliin ja aloin puunata Pilleristä pölyjä pois, ihan puunattiin ponilta häntä ja harjakin takuista selväksi, jotta ollaan oikein komeina radalla- höpöhöpö, se jäi kyllä sellaiseksi pölypalleroksi peppunsa päältä, että varmaan takana olleet tukehtuivat meidän pölypilveen..! Ei sitä nyt vaan saanut mitenkään kaiveltua puhtoiseksi, aina kun se näytti siistille ja taputti sitä, niin taas siihen oli jotain ilmestynyt sellainen oikein hyvin erottuva ruskea hiekkapölyläikkä. No, onneksi ei kuitenkaan oltu ihan niin vakavassa paikassa, että se olisi oikeasti ketään haitannut. Hienoille me näytettiin pepun pölyistä huolimatta!
50-60cm verryttelyssä P oli ihan vallan normaali ja oma ihana itsensä, kaikki hypyt sujui hyvin ja sain ratsastettua Pilleriä hyvin niin eteen kuin taaksekin, ja se nosti itsensä hienosti yli myös lähelle tulleista paikoista. Me startattiin tähän luokkaan neljänsinä, joten aika pian olikin meidän vuoro siirtyä valmistautuvaksi ratsukoksi ja lopulta tervehtiä tuomaria. Videolla on selostus, josta kuulette miten rata omasta mielestäni sujui, joten kannattaa katsoa äänet päällä!

Pudotus oli oma mokani, joten poni oli ansainnut kehunsa, kuten aina :)
50-60cm radan jälkeen tiesin, mitä pitää korjata. Pitää ajatella jokaisella esteellä, mihin on seuraavaksi menossa, koska muutoin laukat eivät vaihdu ja emme pääse tasapainossa lähestymään seuraavaa estettä. Seuraavan luokan esteet olisivat kuitenkin paljon enemmän ratsastusta vaativia, niin kokonsa kuin reittiensäkin puolesta, jos mielin selvitä puhtaalla suorituksella maaliin. Jennikin meille vinkkasi, että laukat vaan kuntoon, niin on paljon helpompaa.
Maailman söpöin P <3
60-80cm verryttely
60-80cm verryttely
60-80cm verryttely
Kokeiltiin vaan, miten helposti tippuu. Ei tippunut, niin vaihdettiin sitten sileät kannakkeet :D

60-80cm verryttely sujui myöskin pudotuksitta, ja P ei epäröinyt esteitä näyttäessä lähestyä mitään radalla ylitettävistä koitoksista, joten lähdin radalle varmoin mielin, luottavaisena meidän kykyihin. Nyt olisi se näytön paikka, ennen minua starttasi neljä ratsukkoa, joista kolme ratsasti puhtaan radan. Radassa oli yksi kohta, jota itse hieman jännitin, ja se oli radalla 2. ja 8. esteenä oleva sininen pysty- se oli suurin este, jonka olimme hypänneet kahteen vuoteen, ja se oli hieman haastavasti kulmasta lähestyttävä. Se tulee nopeasti vastaan, joten minun täytyi luottaa Pillerin kykyyn ratkaista, ja auttaa parhaani mukaan loppuun saakka. Lähtöluvan saatuani totesin ratahenkilökuntana toimineille tutuille tytöille vielä että "hitto miten jännittää", nostin laukan ja se oli menoa sitten.
Distances are like men, never take the first one you see, a better one will come up.
- George Morris
Tasainen 1-2-1-2-1-2 kaikui kuin mantrana mielessäni koko radan läpi, ja sen avulla ratsastinkin paljon paremmat paikat, kuin edellisellä radalla. Tiesin selviäväni, koska selvisin jo kerran ja olin todennut valitsemani tiet ihan päteviksi. Ei auttanut kuin hengittää ja tehdä parhaansa, hevonen hoitaa kaiken, missä oma osaamiseni loppuu- tasainen laukan tahti oli jotenkin rentouttavaa, ja en keskittynyt radalla mihinkään muuhun, kuin meihin. En muiden aiempiin kisasuorituksiin, en plörinäksi menneeseen edelliseen rataan, en siihen mitä nyt pitäisi tehdä, jotta olisi ruusukesijoilla. Tein vain parhaani ja annoin hevoselle mahdollisuuden suorittaa parhaimman suorituksensa, mihin se vain minun kanssani pystyy.

Tuntuu, että pidätin ihan varmasti hengitystäni esteillä 6-8, niin jännittävää se oli ja mielestäni ne reitit olivat radan haastavin osuus. En ollut varma tipahtiko kakkoseste meiltä vai ei, sillä kuulin kyllä kolauksen, mutta en sitä "tumpsahdusta", joka kuuluu puomin osuessa kentän pintaan, joten matka jatkui ja maalissa oltiin sitten loppujen lopuksi puhtaalla, suht. nopeallakin radalla, ja ai että meinasin purskahtaa itkuun! Super-Pilleri, en voi muuta sanoa! <3 Me tehtiin se, viimeinkin!
Ja joku väittää, ettei ponissa ole pomppua! Check out tää mahavara, vaikka jalat roikkuukin! :D
Mäkäräisten kiusatessa hevosia talutin Pillerin heti radan jälkeen talliin, riisuin sen, ja annoin sille palkaksi porkkanaa ja tuhannet rapsutukset. Ilon kyyneleet vierivät Pillerin kaulaa vasten ja se itsekin taisi tietää tehneensä ihan superhyvää työtä :) Lähdin vielä kentän reunalle katsomaan luokan loppupään suorituksia, ja kuulemaan tulokset. Toivoin niin kovasti kuulevani meidän olevan jollain sijalla, ja ilahduinkin ihan suunnattomasti kuullessani meidän sijoittuneen kolmanneksi! Meinasin ihan suorastaan haljeta ylpeydestä, niin hieno poni se on, vaikkei sitä taida kovin moni uskoakaan- pääasia, että minä tiedän Pillerin kykenevän oikeasti mihin vaan, se tekee tosipaikassa parhaansa ja niin se teki tälläkin kertaa!
Katse kohti uusia haasteita ja treenejä!
Kisapäivä oli aivan ihana, vaikka ensimmäinen rata mokattiinkin aika perusteellisesti. Päätavoite meillä oli erikoisesteluokassa, ja se tavoite me täytettiin kyllä kirkkaasti! Kiitos P, en voi muuta sanoa <3

Oletko Sinä ollut viimeaikoina kisaradoilla?
Kuinka teillä sujui?
Olisiko vinkkejä kouluradan opetteluun ensikertalaiselle?
Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

Vielä ei ole tietoa, milloin koulukisat järjestetään, mutta sinnekin minä olen suuntaamassa, tämän saman superponin kera. En vielä ole päättänyt, mihin luokkaan osallistutaan, mutta ilmoittelen heti, kun vaan tiedän minkä radan opetteluun tässä ruvetaan paneutumaan- toiveissa olisi jokin mukava ja mahdollisimman looginen rata, jossa on vähän jotain haastetta, mutta jonka tiedän olevan hyvin suoritettavissa. Haluaisin kovasti mennä kaksi rataa, mutta pelkään niiden menevän sitten keskenään sekaisin, jos ratsastaisin vaikka C- ja B- tason luokat. Tiedän Pillerin olevan myös jälkimmäisessä luokassa paljon parempi sen ollessa vertyneempi, mutta nämä on niitä päätöksiä, jotka on fiksumpaa tehdä vasta vaihtoehdot nähtyään. Vinkkejä radan opetteluun saa antaa, minä kun en ole koskaan aiemmin ratsastanut koulurataa saatika koittanut muistaa sellaista ;)
Huomenna minulla on pesispelin tiimoilta menoja, mutta torstaina sitten suuntaan taas mahdollisesti tallille katsomaan kaverini tuntia, ja perjantaina minulla onkin taas pitkästä aikaa oma tuntini. Varasin myös jo sunnuntaille korvaustunnin viime viikosta, joten hevoset valtaavat loppuviikon- on se vaan ihanaa olla heppatyttö! :)

XOXO,
Siiri

10 kommenttia:

  1. Onnittelut!
    Itse opettelen kouluradat aina sillä tavalla, että ensin ihan luen ohjelman paperilla ja sen jälkeen luen sitä ja samalla piirrän oikeata reittiä paperille piirtämälleni kentälle. Minulla on hyvä muisti ja hirveän montaa kertaa ei tarvitse tuolla tavalla tehdä.
    Sen jälkeen etsinkin YouTubesta videoita, missä ratsastetaan kyseinen ohjelma ja katson sieltä. Kannattaa valita sellaiset suoritukset, mitkä ovat onnistuneet eikä esim ratoja, missä on tehty unohduksia :) Sitten yksi muistamisen apukeino on ihan treenata ilman hevosta olohuoneen lattiamatolla :D

    Hevosen selässä hyvin harvoin harjoittelen koko ohjelman läpi ratsastusta, sillä omani oppii hyvin helposti erilaiset kuviot ulkoa ja rupeaa ennakoimaan. Ratsastan rataa lähinnä pilkottuna pienempiin osioihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, jotakin tuon suuntaista olin ajatellutkin ja varmaan tehoaisi tällaiseen lahopäänkin muistiin ihan hyvin! :) Hevosen kanssa minulla ei ole mahdollisuutta ratsastaa rataa läpi, valitettavasti mutta vaikeita osioita voi onneksi treenailla :)
      Kiitos kovasti vinkistä!

      Poista
  2. Onnea vielä! <3 Todella hyvältä näyttää teidän meno! Ihana Pilleri :3

    Musta tuntuu aina, että parhaiten rata onnistuu silloin, kun verkka on mennyt pyllylleen! Onnistuneen verkan jälkeen varmaan jotenkin menen vähän rennommalla mielellä radalle, jolloin poni saattaa yllättää kun en olekkaan ihan skarppina.

    Kouluratoja opettelen itse piirtämällä paperille ja oikesti vain kävelemällä sitä esim talli käytävällä tai kentällä kun on tylsää - vaikka se näyttääkin ehkä hölmöltä :D mahdollisuuksien mukaan myös hepan kanssa mennään rataa läpi mahdollisimman useasti. Ja kun tulre ongelmakohta, toistetaan sitä osaa kunnes se sujuu tai kunnes muistan sen. :) Tsemppiä treeneihin! Koulukilpailut on mun mielestä paljon vaikeampia kuin estekisat.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mustakin tuntuu että tämä kouludebyytti tulee olemaan kivinen tie :D oivoi.
      Voihan sitä mennä vaikka maneesiin piiloon kuule kävelemään sitä rataa, kukas sitä kieltää! ;)
      Kiitos vinkeistä ja kehuista, lämmittivät mieltä <3

      Poista
  3. Teillähän meni ihan mahtavasti! Onnea kolmannesta sijasta! Huomaa kyllä, että kun esteet nousee niin Pilleri alkaa olla enemmän tosissaan.. ;-)

    Mä starttasin viime kuussa Carinon kanssa koululuokan Nilsiässä harkkakisoissa, mutta koulukilpailut ei ole oikein se mun juttu ja se ehkä vähän "tylsää" mun mielestä.. :-D Estekisoissa en ole päässyt käymään sitten heinäkuun Maaningan kisojen, joka kyllä harmittaa sillä estekisat on vaan se mun juttu ja siitä tekemisestä nautin niiin paljon! :')

    - Janina | www.teamvoutilainen.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo äläpä, ei noi pikkutikut hirveesti herraa kiinnosta :D höpsö poni!
      Joo koulukisat on vähän plääh munkin mielestä, mutta josko me oltaisiin siellä puolella vähän tasaisempi suorittaja- pitää käydä kokeilemassa ;)
      Esteet on jotain ihanaa, olet oikeassa :) Toivottavasti pääset pian kisoihin!

      Poista
  4. Paljon onnea! Itse asiassa mäkin olen menossa elämäni ekoihin estekisoihin pian, iik. :D Kylämäestä tarjottiin heposia vuokralle, joten päätin tarttua tilaisuuteen, että saan lopulta vahvistuksen sille, mahtaako se kisaaminen oikeasti olla mun juttu vaiko ei. Yksiäkään "oikeita" kisoja kun en silleen ole ratsastanut, harjoituskisoja vaan. Kaiken kukkuraksi meen hevosella, jolla en ole ikinä ennen hypännyt, koska "vakio"esteratsuni Räkis kärsii pienistä jalkavaivoista, joten pikkuhiljaa alkaa ehkä jännittää!

    Musta kyllä tuntuu, että jos jotkut kisat sytyttää niin estekisat. Koulukisoissa ei ole sitä jännitystä. :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Älä turhaan jänskää, menee varmasti tosi hyvin! Luota itseesi ja luota hevoseen, ei voi sen enempää tehdä kuin parhaansa ja se riittää aina :)!

      Poista
  5. Onnittelut! Ja kivan näköstä oli toi meno varsinki60-80 radalla!:) Itekki kaipaan esteradoille eikä kisoja oo näillä näkymmin tulossa ainakaa vähää aikaa... Mut onnee teille tulecviin treeneihin ja kisoihin!!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! :)
      Koitetaan treenailla, haaste on kyllä kaksinkerroin kovempi koulukisoissa :P

      Poista

Lue ennen kun kommentoit!

♥Linkkaa blogisi mukaan kommenttiin, niin tulen kommentoimaan takaisin!
♥Kohteliaisuus ja rakentava kritiikki on mukavampaa kaikkien kannalta, kuin ilkeily ja mollaus! :)
♥Kysy rohkeasti, jos joku mietityttää! Neuvon mielelläni kaikessa, missä vain osaan.
♥Postausehdotuksia ja haasteita otetaan ilolla vastaan!