Dream a little dream

Kaikista postauksen kuvituskuvista kiitos Tytille!

Moi!
Elämä on heittänyt hevoselämää, ja vähän muutakin elämää koskien melkoisen kuperkeikan muutamassa päivässä- mitä nyt oikein tapahtuu?
Viime viikolla kyselin Työ- ja elinkeinotoimistosta mahdollisuutta lähteä työkokeiluun/-harjoitteluun (aika lailla sama asia kuin koulussa oleva TET-harjoittelu) jonnekin minua kiinnostavaan paikkaan, kun ei oikein tuntunut löytyvän palkkatyötä valmennuspestin mennessä metsään. TE-toimistosta minulle näytettiinkin sitten oikein innostunutta vihreää valoa, että etsi toki työkokeilupaikkoja, laita vaikka nettipalstoille tai kysy suoraan yrittäjiltä- minä sitten hetken makustelin ja mietin, minkälaiseen paikkaan tahtoisin ja mistä ensisijaisesti lähtisin kysymään. Hevosala. That's the one.
Keskiviikkona 25.11 rohkaistuin sitten laittamaan viestiä tutulle hevosalan yrittäjälle. Kyselin, josko hän tietäisi jotakuta heppahommia tarjoavaa, joka saattaisi ottaa tällaisen heppatytön talliinsa työskentelemään, vaikka ei olekaan alalta koulutusta- yrittäjät kun yleensä hyvin tietävät alueensa alan harjoittajat. Hän sitten minulle vastasikin, että tule ihmeessä tänne, olet tervetullut meille! Hymy levisi kasvoille ja laitoinkin heti sormet näppäimistöllä sauhuten sähköpostilla tietoa Työ- ja elinkeinotoimiston tädilleni, että sopisiko tällainen järjestely- hevosalan työkokeilu minulle tutussa yrityksessä.

Seuraavana päivänä olikin sitten jo työkokeilusopimus täyttymässä ja allekirjoittumassa. Siitä vielä päivän päähän oli myös oma nimeni sopimuksessa, ja seuraavat puoli vuotta elämästäni olivat yhtäkkiä erittäin selvät. Tiesin, mitä tulen tekemään ja missä, ja ai että, se teki minut niiiiiin onnelliseksi! :) Ei enää hanttihommia siellä täällä, vaan ihan säännöllistä työtä ja vielä hevosten parissa! :)

Muutan siis tavallaan puoliksi pois kotoa, vaikka pääsenkin käymään täällä aina työsuunnitelmien ja bussien aikataulujen salliessa. Voin vaikka joka viikonlopuksi lähteä käymään kotona, mutta tietenkin matkakustannukset bussilla kulkiessa ovat oma lukunsa, samoin sopivan aikataulun löytäminen- vaikka pääsisikin perjantai-iltana mainiosti kotiin, ei välttämättä ole sunnuntai-illan yhteyttä takaisin työpaikalle. Mutta onneksi kaikki ovat tietenkin tervetulleita työkokeilupaikkaani minua ja hevosystäviä morjestamaan milloin vain, joten ei tässä tarvitse stressata, tavalla tai toisella asiat järjestyy kyllä- onkin jo Stinan kanssa tullut sovittua, että hän tulee ensi vuonna minua tänne morjestamaan! :)

Ja tässä sitä nyt ollaan, tällä hetkellä teidän lukiessa postausta näin maanantai-aamun kunniaksi, ehkäpä ollessanne aamupalapöydässä, koulussa, matkalla työpaikalle tai tallissa- itse olen ensimmäistä päivää työntouhussa, ruokkimassa hevosia, siivoamassa karsinoita tai tarhaushommissa. 25.11, yhdeksän jälkeen illalla, sain työtarjouksen. Maanantaina 30.11, klo 7.00 olen jo töissä. Huippua!
Tämä on minusta aivan todella mahtava tilaisuus, onhan hevosala kuitenkin ollut kiinnostukseni kohde aina harrastuksen alusta saakka- raflaava poliisin ammatti on vain päihittänyt sen silloin aikanaan, minkä takia Poliisiammattikorkeakoulu on aina ollut ensisijainen tavoitteeni. Mutta, mitä tekisin, jos en kerta kaikkiaan pääsisi Poliisiammattikorkeakouluun, jos en sovellu ammattiin? Silloin minä alkaisin selata hevosalan oppilaitoksia läpi ja jahtaisin toista unelmaani- valmentajan, ratsastuksenopettajan, ratsuttajan tai hevostenhoitajan ammattia. Että voisin joskus omistaa ihan oman hevosen. Voihan se olla, että unelmat käyvät toteen ja joskus olen sekä poliisi, että hevosenomistaja- mutta, matkallani siihen tulevaisuuden unelmaan, on tämä aika lähellä tämän hetken unelmatilannetta. Mahtavinta on tietenkin se, että työkokeilun tiimoilta saan mahdollisuuden myös ratsastuksen treenaamiseen työn puitteissa, ja uskon kehittyväni seuraavien kuukausien aikana huimaa vauhtia, jos vain pääsen säännöllisesti ratsastamaan! :)

Osalle varmaan putkahtikin jo mieleen tätä blogia eniten koskeva seikka, eli miten ratsastukselle sitten Rauhalahden osalta käy, jos en ole kotona Kuopiossa enää suurinta osaa viikosta tai kuukaudesta? En aio tallilla missään nimessä kokonaan lopettaa, mutta vakiotunnilta jouduin kyllä valitettavasti irtautumaan, jotta ne, jotka oikeasti pääsevät joka viikko säännöllisesti ratsastamaan, saavat siihen tilaisuuden ei-niin-täyteen buukatuissa ryhmissä. Ratsastus ei siis Rauhalahdessa missään tapauksessa lopu, siellä tulen käymään seuraavien kuukausien ajan tunneilla vain satunnaisesti, silloin kun raha antaa myöten ja sopiva hetki löytyy. Enhän minä Pilleriä ja kumppaneita voi noin vain jättää, en tietenkään! :) Pillerin hyvästelin lauantai-iltana hyvän kisasuorituksen jälkeen erittäin, erittäin onnellisena ja kiitollisena, ja toivon, ettei P unohda minua, vaikken olekaan enää sen karsinan oven takana joka torstai-ilta. Toivon, että meidän ystävyys ja yhteistyö säilyy tästäkin huolimatta ♥

Blogin kannalta tämä tarkoittaa sisällön kannalta aika isoakin muutosta, tai siltä se ainakin tuntuu. Tietenkin pyrin blogini pitämään edelleen teille tuttuna ja tunnistettavana heppailublogina, mutta näin Pillerin kanssa puuhailun jäädessä satunnaisiin ratsastuskertoihin, on aika antaa tilaa uusille tähdille tällä minun blogini taivaalla- toivottakaa tervetulleeksi siis uudet treenikamut ja työtoverit! Blogiini tulee varmaankin myös juttuja ihan perus elämästäni tallin työntekijänä, hevosten hoitajana ja asiakaspalvelijana. My Day-postaukset eivät enää alakaan television katselulla, vaan yli kahdenkymmenen hevosten aamuruokailulla ja loimittamisella. Päiviin sisältyy paljon uutta, ja omat aikataulut tulevat olemaan hevosten rytmittämiä. Tulen oppimaan paljon lisää kaikesta mahdollisesta ratsastuskoulun toiminnassa- mitä kaikkea onkaan sen takana, että tunnit onnistuvat ajallaan, ja hevoset voivat hyvin? Ehkäpä opin myös lisää itse hevosesta, millainen eläin se oikeastaan onkaan, kun pääsen sen elämää tarkkailemaan ympäri vuorokauden ja rakentamaan työni sen suhteen varaan, millaisena hevoset minut näkevät. Lienenkö niille mieluisa työntekijä?
Olen onnellinen, sillä pääsen toteuttamaan yhtä elämäni pienistä unelmista, töihin hevosten sekaan ja mahtaviin harrastepuitteisiin. Toisaalta, löytyypä puserosta annos surkuakin, kun täytyy jättää Pilleri ja muut Rauhalahden kaviokkaat hetkeksi- onneksi ei lopullisesti. Joskus täytyy raaskia luopua, saavuttaakseen jotain uutta ♥

Tervetuloa Tahko Riding Clubille, Siiri!

Työkokeilussa 30.11.15-01.05.2016 

Ja kuvistahan löytyvät tulevien kuukausien työkaverit: issikka Askur, ponitamma Valessa, shettikset Kaapo ja Milla, kesälaitumilla rallittelevat, nyt jo uuden kodin löytänyt Cameron, sekä teillekin tuttu tuntiheppa Damaskus, ja auringonpaisteessa poseeraa issikka Vatnadis. 

Minkälaisia postauksia haluaisit lukea Tahkosta?

Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

XOXO,

Siiri  

#100: Nauru pidentää ikää

Moi!
Kiitos Ansulle ja kaikille hänen ehdotustaan kannattaneille, oli ihanaa saada teiltä apua ja ideoita tähän sadanteen postaukseen! :) Teidän toiveesta postaus #100 sisältää tilannekuvia ja epäonnistumisia- nyt saa nauraa!

Tältä mä aina näytän, kun ratsastan.
Eikä ollu mikää vitsi.

En tiedä mitä te pidätte hauskana, mutta minun huulilleni nousee hymy näitä otoksia katsellessa- osittain hyvistä muistoista, osittain vain tilanteen eeppisyydestä. Tippumiskuvia minulla ei siis tosiaan ole, olen aina ollut niin lipevä tippuja ettei kukaan ole ehtinyt mukaan ikuistamaan niitä sattumuksia- mutta ilmekuvia, tilannekuvia ja muuten vain epäonnisia hetkiä on tallentunut kameran muistikortille sitäkin enemmän, ja suurin osa tähänkin postaukseen päässeistä on niin tuoreita, että tekisi mieli vajota tästä maan alle. Mutta tämä on teille, rakkaat lukijat, kiitos mielenkiinnosta meidän menoon ja kiitos myös kannustavista kommenteista, joita teiltä saan <3

1. Meinattiin kompastua omaan näppäryyteemme!

2. "HIDASTA!"

3. "ENNN"

4."LENNÄ JORPAKKOON MUMMO!"

5. "NYT KÄYTTÄYDYT PONI!!!"

6. Sujuva laukanvaihto
(C) Aliisa

7. Helppoa kuin heinänteko, sujuu vaikka silmät kiinni!
(C) Ilona

8. Tämä on niitä, joissa ilme kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa.

9.Itseasiassa tällaiset kuvat meistä on aika peruskauraa.. :D

10. Kun Siiri Sukan ravissa istui pyykkinaruohjineen.
Ja kyllä, ratsastus on minusta ihan juurikin näin hauskaa :)
(C) Mette

11. Ei. Ei, ei, ei, ei, ei, ei ei.
Ja vielä kerran ei.
Osaisinpa vielä joskus istua..!

12. Ilmeet kyllä kertoo paljon...
(C) Venla

13. Tätä tää aina on... :'D
(C) Venla

14. Ei se aina ihan niin harmonista meilläkään ole...!

15. Pähkinänkuoressa: Siiri ja Pilleri estetunneilla.
Parasta tässä kuvassa: Lotta kattoo haudanvakavana, ja Elisakin vaan nauraa! :D

16. Hei vain, tässä me, wannabe-kouluratsukko
(C) Johanna

17. *screeetch*! Ei muuten mennäkään.
(C) Anna

18. (C) Anna

19. Kaveri luonnehti osuvasti, että käytiin polvistumassa mahtavan esteen eteen :D
(C) Anna

20. Tölttäämällä yli!
(C) Anna

21. Joo, tämä este tuotti vähän ongelmia.. :D
Mut onneks ihan pieniä ongelmia vaan..!

Toivottavasti teille nousi edes joistain kuvista pieni hymynkare huulille :) Ei kannata koskaan poistaa epäonnistuneita otoksia, niistä saa pahan päivän varalle aikamoisen piristeen- vaikka vähän saattaa hävettääkin! :)
Haluan laittaa hyvän kiertämään, ja haastaa muutaman blogini lukijan tekemään tämän saman. Valitsin seuraavat 16 bloggaajaa blogeineen:

Haastetut blogit ja bloggaajat:
1. Emma- Hevosvoimat pelissä

2. Helena- Kisoja kohti

3. Jatta- Kisaelämää

4. Ansku- Kuningas Brego

5. Mandi- Mandi ja Amancer

6. Lotta- Hilan Puskateam

7. Ella- Karvakorvakamut

8. Rosse- Ride love laugh

9. Tia- Anna siipien kuljettaa

10. Elina- Kauramoottoreita ja kameroita

11. Aino- My life as Aino

12. Lotta- Lotta ja Amanda

13. Mimmi- Elämäni valttikortti
14. Matilda- Suokkien viemää 
15. Essi- Essi & Wagner
16. Viivi- Kylmäverisesti minun

Ja tietenkin kaikki muutkin saavat postausideaan tarttua! :)

Haasteen voi toteuttaa tietty myös esim. Instagramissa ja julkaista sinne vaikka oman suosikkinsa epäonnisista kuvistaan, jos blogipostaus ei tunnu omalta toteutustavalta :) Haasteeseen tarttuminen ei ole pakollista, mutta suosittelen lämpimästi kokeilemaan, tällaisen postauksen tekeminen tuo ison piristyksen pimeään syys-/talvi-iltaan! :)

Mikä oli mielestäsi hauskin kuva?

Linkkaa oma epäonnistumisten postauksesi kommentteihin!

Kommentti kommentista ja lukija lukijasta :) 

Me käytiin tänään Pillerin kanssa vähän extempore-kisaamassa, 60-70cm luokka :) Siitä lisää myöhemmin, kun saan videot yhteen pötköön! :) Nyt onkin paljon postattavaa, postausjonossa on tuntipostausta ja joulukalenteria kisojen lisäksi- mutta seuraavassa postauksessa saattekin kuulla isoja uutisia!

XOXO,
Siiri

Putte-spesiaali: koulutunti

Moi!
Elokuvatyökalu ei kertakaikkiaan suostunut toimimaan pitemmän videopätkän kanssa, jossa olisivat olleet sekä koulu-, että estetunnit- no, myönnetään että pituutta moisella olisi ollut yli 20 minuuttia, joten ehkä tämä on vanhalta koneelta ihan ymmärrettävää. Päätinkin nyt sitten tehdä koulu- ja estekoosteet erikseen, vaikka tämä koulukooste onkin "vähän" köyhä, sillä siinä on vain yhden koulutunnin pätkät. Muille koulutunneille ei nyt tarttunut kuvaajaa mukaan, mutta kaikilta estetunneilta Puten kanssa kertyi materiaalia, eli jättimäinen kiitos Annalle kaiken Tahkon syysleirin materiaalin kuvaamiseseta, oot paras! :)

Tunnin varsinaiset tehtävät aloiteltiin käyntisululla, mikä sujui alkuun aika kiireisissä merkeissä. Putter on tosi malttamaton kävelijä, se tykkää sipsutella menemään rauhallisen käynnin sijaan jopa pitkin ohjin, joten älkää ihmetelkö pientä käyntiravilaukkasekamelskaa tässä meidän tekemisessä..! Muutoin käyntisulun aikana ravattiin, kuten videolta näkyykin, ravissa Putte oli tosi hyvä läpi tunnin ja hurjan halukas tekemään työtä :) Muutaman toiston jälkeen (kaikkia ei otettu videolle), siirryttiin tekemään myös sulkutaivutus ravissa ja se meni oikeastaan tosi hyvin, kun saatiin ylimääräiset töhöilyt purettua ja keskityttiin olennaiseen. Ensimmäiset todistetusti sujuvat ravisulut ilman seinän tukea, jeij! :)

Ravisulkujen jälkeen siirryttiin tekemään ravikahdesikkoa sarjaesteen ympärille. Tässä oli tarkoitus vain saada hevosia hyvin molempien pohkeiden ja ohjien väliin, tiukkojen käännösten ja tarkan reitin avulla. Tästä on videolla vain yksi toisto, mutta P oli siinäkin tosi hyvä kuuliainen, kuten aina :) Tämä tehtävä auttoi tulevan laukkatehtävän suorittamista, joka aloitettiin tekemällä yksi voltti jommankumman esteen ympärille laukassa, jonka jälkeen käännettiin maneesin poikkilinjalle ja tehtiin laukanvaihto ravin kautta. Tunnin lopuksi kokeiltiin myös lentävää vaihtoa, mutta siitä ei tullutkaan sitten mitään, me pysytään siinä ravin kautta vaihtamisessa Putterin kanssa.. :D

Tässä me perjantain estetunnilla! Estekooste kuuluu joulukuun spessupostauksiin, joten sitten näette meidän menoa! :)

Sokerina pohjalla kokeiltiin vielä kolmesti tulla sulkutaivutusta laukassa, mutta niitä säälittäviä yrityksiä ei valitettavasti tullut videolle. Mutta hauskaa oli yrittäessä, niin ymmällään me molemmat moisesta tehtävästä oltiin! Sukan kanssa kyllä sujui sitten myöhemmin sulkutaivutus laukassakin tunnilla, joten ehkä tästäkin opittiin jotain, kun Puten kanssa kovasti yritettiin :)

Kokonaisuudessaan koulutunti oli tosi mukava, opin paljon uutta ja Puttekin tuli tutummaksi. Meidän yhteistyö on vasta alkutekijöissään, mutta olen meistä kyllä tosi ylpeä! :) Ehkäpä me tulevaisuudessa vaikka treenataankin kouluratoja, sen verran hieno ja monipuolinen heppa tämä kaveri on! ❤

Mikä väri sopisi mielestäsi Puten varusteisiin parhaiten?

Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

Elämäntilanteeni tulee muuttumaan pian kiireisemmäksi- blogi tulee päivittymään kyllä tuttua ja turvallista n. postaus viikossa- tahtia, mutta joulukalenteri-postauksia tulee olemaan suunniteltua vähemmän, sillä en ehdi valmistelemaan niitä nyt mitenkään ainakaan siihen 24. postauksen tahtiin. Mutta tähtään siihen seitsemään erikoispostaukseen ennen joulua, yritän valita eniten toivotut postaukset toteutukseen! :) 

XOXO,
Siiri

Simply the best!

... Joskus yksi pieni onnistuminen on enemmän kuin tuhat suurta ♥

Heippa!

pssst. Runkoteksti ei jostain syystä suostu siirtymään vasempaan reunaan vaan olla jäpittää tässä keskellä- vinkkejä ongelman ratkaisuun? 

Torstaille olin toivonut Pilleriä tunnille, ja sen myös ilokseni sain :) Olin pitkästä aikaa ihan päivän ensimmäisillä tunneilla, kun oma tuntini peruttiin ja minut siirrettiin torstaille klo 17 C-tason tunnille. Mukava tehdä molemmille helppoja tehtäviä ilman mitään hienouksia ja tunnin teema kaikessa yksinkertaisuudessaan teki meille tosiaan nyt hyvää, kun ollaan jouduttu hakemaan sitä ihan perustekemistä uudelleen kuntoon- rytmi, apujen täsmällisyys, hyvä liike ja rentous. Ei mitään pohkeenväistöjä, sulkuja tai avoja, vaan ihan perusratsastusta ympyröillä ja paljon siirtymisiä. Vaikka toissapäiväiset koulukisat missattiinkin nyt sen takia, etten itse olisi päässyt paikalle, olen aivan 110% varma että tällä fiiliksellä oltaisiin voitu poistua radalta ylpeinä itsestämme ja toisistamme :)

P oli vähän säikkynä ja testasikin heti ensimmäisellä kävelykierroksella mitähän tämä tyttö tuumaa, jos tästä vähän loikkaisin, kun tuolla oven takana joku rymistelee. Onneksi tämän ponin metkut alkaa olla jo aika tuttuja, ja olin tilanteen tasalla- eipä me siitä sukkuloitu kuin puolikas pyörähdys jonkinlaisen laukka-askeleen muodossa ja takaisin uralle pörhistelemään. Seuraavalla ohituskerralla sitten pysähdyttiin pällistelemään ja patsastelemaan, että mitähän tuo ovi oikein meinaakaan- jospa se onkin transformer-ovi ja muuntautuu kohta Pillereitä syöväksi hirviöksi? No, ei se sentään niin hurja ovi loppujen lopuksi ollut ja pienellä rohkaisulla poni uskalsi sen jälleen ohittaa. Se on niin metkaa, miten P tekee tätä aina talven tullessa, mutta ei ollenkaan muutoin. Eihän se ole sellainen, jota ihmiset luonnehtisivat säikyksi tai muuten oikuttelevaksi- ehkäpä lumi ja pimeys tekevät ponille vähän jännät paikat, uusine äänineen ja härpäkkeineen. P myös osaa jatkaa pelleilyä, jos huomaa ratsastajan jännittävän sen tekevän jotakin- sillähän se tökkäsi tuon pysähdyksensä, kun minä olin valmistautunut sen hurjaan pakoon. Tiedän kuitenkin ihan varmaksi, että pian se lopettaa sen sinkoilunsa ja on taas se, joka ei säikähdä kuin silloin, kun tarve vaatii. Tiedä sitten, milloin tarvetta on meidän molempien mielestä... Hassu poni se kyllä on ja jollain tavalla niin symppis, ettei sille osaa hermostua vaikka se kuinka harrastaisi tätä improteatteriaan :D Harmi, ettei yhdestäkään äksidentistä tullut nyt kuvaa!

Tunti aloitettiin käymällä käynnissä läpi koko tunnin ajan tehtävä reitti- radan poikki suoralla linjalla S-R, käännös oikealle tai vasemmalle, päätyyn ympyrä ja taas poikkileikkaalle S-R ja käännös toiseen suuntaan. Tavallaan siis kahdeksikko tai tiimalasikuvio, mutta ei pyöritä pelkästään ympyröillä, vaan käytetään myös uraa. Käynnissä Pilleri oli oikeastaan tosi hyvä, vähän painava ajoittain edestä, mutta polki hyvin takaa eteen ja sai Jenniltäkin kehuja hyvästä ja pontevasta käynnistä. Asetukset meni käynnissä myös ihan mallikkaasti läpi molempiin suuntiin ja P kuunteli tosi tarkasti kaikkea, mitä tein ja pyysin. Ehkä yksi elämän ihanimpia tunteita näiden eläinten kanssa, kun asiat sujuu hyvin ja hevonen vaikuttaa tyytyväiseltä! :)

Pahoittelut kuvien huonolaatuisuudesta, olin jättänyt kameraan aivan päin honkia olevan ISO-arvon!

Kameliponi ansaitsi kehuja heti alkutunnista! :3

Kun kaikki ratsukot saivat reitin kuntoon ja hevoset liikkuivat hyvin, siirryttiin tekemään samaa reittiä muutoin ravissa, mutta kävellen radan poikkilinjan. Ravissa tultiin alkuun ympyrät ihan normaalisti ja ratsasteltiin ravia kuntoon, meidän osalta ensin takaosaa aktivoiden, mutta rauhallisesti silti edeten. P tuntui tosi mukavan energiseltä, ja meitä ihan sanottiin lennokkaiksi. Se on jo jotain! Pidätteiden ja pohkeiden mentyä läpi ja hevosten liikkuessa hyvin alettiin tekemään molemmille ympyröille piti tehdä kaksi käyntiinsiirtymistä, joiden paikan sai valita aina joka kerralla erikseen itse, eli paikkaa ei oltu määritelty mitenkään. Itse tein aika paljon siirtymisiä aina ylittäessäni pituushalkaisijan etenkin ovipäädyssä, jos vain tilaa oli tehdä siirtyminen myös C:n kohdalle olematta muiden tiellä. Tämän valitsin siksi, koska P oli säikkynyt sitä ovea ja se kiihdytteli kovasti aina oven kohdalla ja sitä ohittaessaan, jolloin siirtyminen antoi sille muuta tekemistä ja ajateltavaa ja antoi myös minulle aikaa pistää pakettia kasaan myös oven ohi ratsastaessa. Välillä siirtymiset hieman venyivät, välillä hevonen taas tipautti niin pian käyntiin, etten itsekään olisi odottanut- kultaista keskitietä etsiessä siis ensimmäiset yritykset, mutta pian yhteinen sävel löytyi ja saatiin hyviä siirtymisiä molemmilla ympyröillä. Takaisin raviin P reagoi aina hyvin, ja ravasi aktiivisesti ja kivasti eteen koko ajan. Alankin jo melkein kaivata tätä ensimmäisen tunnin Pilleriä, se on ihan itsestä kiinni millä fiiliksellä hevonen liikkuu ja sillä on paljon energiaa- itse menen sillä miltei poikkeuksetta vähintään toista, pahimmassa tapauksessa neljättä tuntia, kun ratsastan yleensä myöhäistunneilla: aikaisintaan seitsemältä ja myöhäisimmillään 20.45 alkavalla tunnilla. P ei koskaan tunnu varsinaisesti väsyneeltä, mutta kyllä tämä on yhtä timanttia silti tämä ensimmäisen tunnin Pilleri, vaikka joskus tuntuu että voi kun tällä olisi jo yksi tunti menty- ehei, kyllä sen "työn" tekee mieluiten itse ♥

"Unelmoi kuule tyttönen ihan keskenäs, tässä mitään kokoomaa ruveta!" :D

Kyllä tuota askellusta kelpasi fiilistellä!

Siirtymistehtävien jälkeen muutettiin tehtävää vielä kerran ravissa niin, että aina ympyröillä keskihalkaisijaa maneesin keskustan lähellä ylittäessä piti koota ravia muutaman askeleen ajan, jonka jälkeen takaisin normaaliin raviin. Muutoin ratsastettiin koko reitti normaalia ravia. Tehtävä kuulostaa niin helpolta ja yksinkertaiselta, varsinkin kun ollaan juuri tehty siirtymisiä ja käytetty kokoavia apuja- mitähän nyt sitten tapahtui? Pilleristä oli nyt vaan niin paljon coolimpaa vaan posottaa menemään, eikä nyt kerkeäisi koota mitään raveja! No, nyt on pakko kyllä myöntää että en tiedä saatiinko aikaiseksi yhtäkään oikeasti hyvää kokoamista, joka kerta se oli jonkinlainen väittelytilanne: P nostaa pään ja protestoi kiihtymällä, itse tyydyn liian vähään ja liian kauan, milloin ei oikein saada parannusta aikaan. 

Se on mielestäni ihan hyvä ajatusmalli, että ei vaadi hevoselta heti huippusuoritusta. Mutta, siinä vaiheessa kun tyytyy kymmenen kertaa sellaiseen "vähän sinnepäin"-esitykseen, eikä muuta mitään omassa ratsastuksessaan, on aika jo vähän katsella itseään ja miettiä antoiko hevoselle mahdollisuuden mennä aidan matalammasta kohdasta, kun olisi voinut edes keskivaiheille ponnistaa. P kuitenkin on ihan todella hyvä kokoaja, lisääjä, ja kaikkea muuta mahdollista, joten hevonen kyllä osasi, minä en vain nyt vaatinut tarpeeksi sitkeästi. Harmittaahan se vähän, mutta se, ettei tämä nyt oikein sujunut, jää aika pieneksi hairahdukseksi tunnin kokonaiskuvaa katsellessa :) Kyllä siellä kuitenkin oli ehkä kolme koottua askelta posotuksen seassa!

Kokoamisyritys vol 2... :D

Alkuun oli tosi vaikea saada aikaiseksi minkäänlaista eroa lisätyn- ja harjoituslaukan välille,
mutta kyllä se sieltä pikkuhiljaa hiipi esille :)

Laukan jälkeisestä ravista ei puuttunut potkua!

Huippuponi ansaitsi kehuja kyllä aivan 24/7 tällä kertaa! :)

Välikäyntien ja pienen hengähdystauon jälkeen jatkettiin edelleen samalla reitillä, kävellen poikkilinja ja kääntäen vasemmalle tai oikealle ja siirtyen samalla raviin, ja nostaen aina kulman kirjaimesta harjoitusravista laukan. Laukattiin pääty-ympyrä, ja siirryttiin taas kulmakirjaimessa raviin, oli tärkeää antaa hevosen edetä heti vaikka täytyikin istua perusistunnassa, eikä ottaa liikaa puhtia laukan jälkeisestä ravista pois. P oli tosi hyväntuntuinen muuten, mutta koska itse jännitin edelleen aika paljon C-päätyä oli meno siellä aika jännittynyttä. Jennin vinkeillä sain sen siitä kuitenkin ratsastettua loppujen lopuksi aika hyväksi myös C-päädyssä- mitä ratsastustunnit olisivatkaan ilman opettajan apua? L-päädyssä sujui joka kerta tosi hyvin ja siellä sai vain nauttia kyydistä, P oli tosi kivan rentona ja eteni hyvin! Laukassa saatiin vielä tehtäväksi ratsastaa yksi ympyrä eteen ja toinen sitten perään normaalia harjoituslaukkaa, eli kokoamislinjalla jatkettiin. Eteenpäinratsastus oli alkuun hieman ponnetonta pelkästä pohkeesta, mutta kun kerran hipsautin raipalla taakse niin hevosen riemu suorastaan repesi ja tämä rakas F1-poni oli taas olevinaan aikaratsastusluokkaa rallittelemassa! On se vaan huippu hevonen, ihana työmoraali ja jotenkin huumorikin sillä aina päällä :)

Tässä tätä Pillerin huumoria parhaimmillaan :D Oli meillä kyllä lystiä!

Pillerin riemun rajoittaminen olikin sitten vähän vaikeampi tehtävä, kun pitäisi melkein heti siirtyä takaisin normaaliin harjoituslaukkaan- sehän on aivan liian aikaisin! Muutaman toiston jälkeen se kuitenkin siitä oikeni sekin ongelma, ja vaikka laukka ei nyt juuri keskihalkaisijaa ylittäessä välttämättä muuttunut normaaliksi harjoituslaukaksi eteenpäinratsastetusta, oli se kuitenkin ihan hyvin ja ennen ympyrän puoltaväliä oltiin takaisin rauhallisemmassa laukassa. Siirtymiset laukkaan olivat hieman puoliksitehtyjä, Jennikin näki että P nostaa ihan itse, enkä valmistele nostoa kunnolla joka kerta, mutta siirtymiset raviin olivat kuulemma oikein hyviä ja täsmällisiä. Tällaisen tehtävän avulla Pilleriin sai mukavasti potkua ja voimaa taakse, mikä kyllä näkyi sitten loppuraveissa tosi kivoina ja juurikin lennokkaina askelina, jes! :) 

Se on aina plussaa, että P venyttää oikeasti edes himppusen alas loppuraveissa eikä vain pitene :)
Ja askelkin on mallikas!

Multa vissiin loppui voimat istua enää kyydissä.. :D

Pieni kouluponi :)

Uusi suosikkikuvani!
En tiedä mitä itse tässä oikein säädän, mutta poni on kyllä superhyperüberhieno! ♥

Olisi kyllä tehnyt kovasti mieli ilmoittautua koulukisoihin tunnin jälkeen, mutta valitetttavasti estyin itse pääsemästä paikalle. Harmittaa vähäsen, mutta ehkäpä me päästäisiin vielä ilmoittautumaan noihin koulukarkeloihin! Kyllä meistä vielä hyvä ratsukko tulee- mennään sitten seuraaviin kisoihin näyttämään! :)

Hymy oli jälleen herkässä, kiitos P ♥

Mikä sinua hymyilyttää juuri nyt?

Kommentti kommentista ja lukija lukijasta! :)

XOXO,

Siiri