keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Virheettömät Valkoiset

Heippa!
Pitkästä aikaa nyt juttua ihan arkitreeneistä, tällä kertaa sijoittuen Rauhalahteen ja kahteen edelliseen estetreeniin. Kaksi viikkoa sitten hyppäsin Rasmuksella tekniikkaa kahdeksikolla, sekä kolmoissarjalla, ja nyt viime perjantaina hyppäsin Artulla linjoja. Tein näistä tunneista ääniraidalliset videot vaihtelun vuoksi, joten pidemmittä puheitta videoiden kimppuun! Toivottavasti pian saisin myös ihan ratsastuskuviakin, mutta kun tunti on aina ilta-aikaan, jolloin on jo ihan säkkipimeää, ei maneesin valaistus riitä pysäyttämään estekuvia kovinkaan hyvin kameran automaattiasetuksilla- joten miksipä ei videota, se aina onnistuu ja minusta on kiva seurata jälkikäteen miltä se oma meno näyttikään :) Videot on tosiaan toteutettu nauhoittamalla kännykällä videon pyöriessä taustalla, joten pahoittelen taustakohinaa ja mahdollista kaikua!




 Mitä tykkäsit pitkästä aikaa ääniraidallisista videoista? :)
Millaista postausta (jos minkäänlaista) toivoisit HIHS-illasta tai Helsingin viikonlopusta?
Kommentti kommentista ja lukija lukijasta!

Ja hei, jos joku teistä lukijoista ratsastaa Vanhamäellä, niin pistäkäähän koodia, josko saataisiin sovittua sellainen "kuvaus kuvauksesta"-diili! Olisi kiva saada materiaalia, jos siellä pääsisin lähiviikkoina myös ratsastamaan :) Minuun saa yhteyden näppärästi esimerkiksi Facebookin tai Instagramin yksityisviesteillä, joten sinne vaan, jos satut liikkumaan Suonenjoella ja moinen kiinnostaisi!
XOXO,
Siiri

maanantai 15. lokakuuta 2018

Syyskuun suosikit & kisapäivän tupla-MyDay!

Moikka!
Jälleen saavun pahoitellen hetken hiljaisuutta, mutta kyllä viimeiset kouluviikot olivat sellainen hullunmylly, ettei toista ole ollut... Instagramista varmasti osa kerkesikin jo bongata, että ennakko-odotusten vastaisesti aloitankin työssäoppijakson ensi viikon tiistaina! Alunperin ei tosiaan ollut tarkoitus poistua koululta, vaan aloittaa yhteistyö ratsastuskeskus Lupiksen kanssa iltahommien merkessä, mutta sitten se vaihtuikin viikkoa ennen syyslomaa siihen, että täytyisikin löytää se työssäoppipaikka. Lupis oli edelleen vaihtoehdoissa, mutta ei iltatyön merkeissä, jolloin olisin siis voinut jatkaa treenausta Ruletin ja Champin kanssa, muita vaihtoehtoja minulla oli kuopiolainen Keskimäki, Varkauden Ratsastuskeskus, sekä suonenjokelainen Vanhamäen talli. Ystävien ja opettajien suosituksesta päädyin valitsemaan Vanhamäen, jonne laitoinkin sitten viestiä ja utelin mahdollisuutta liittyä remmiin jouluun saakka- oikeastaan yllätyin, miten chillisti tallilta minulle vastattiin, että ei lyhyinen varoitusaika mitään haittaa, mukaan vaan! Suonenjoki on tosiaan noin 40min ajomatkan päässä Kuopiosta, mutta koska minulla ei ole autoa, kuljen matkaa junalla- en joka päivä, en toki, mutta lomapäiväni saavun viettämään Kuopioon :) Junalippu ei maksa kuin kolme euroa per suunta, ja matka taittuu nopeasti, joten miksipä ei! Vanhamäeltä päivittelen sitten mahdollisuuksien mukaan kuulumisia, jos se vaan tallille käy, että päivittelen hevosista ja omasta työstäni. Muita kuulumisia vielä tähän, kun näin vauhtiin päästiin- torstaina matkaan kohti Helsinkiä ja lauantai-illan vietän Helsinki International Horse Show:ssa, mahtavaa! En ole nyt vuosiin päässyt käymään HIHS:ssä, mutta nyt tällä kertaa päätettiin repäistä Stinan kanssa, ja ollaan suunniteltu vaikka ja mitä viikonlopun varalle- ihan superkivaa! Ihana päästä nollaamaan vähän tätä kaikkea, mitä on ollut sulateltavana ja viettää vielä syysloman päätteeksi varmasti mahtava viikonloppu, jonka voimalla jaksaa sitten lähteä opettelemaan suurella innolla uutta Vanhamäelle :) Mutta, nyt kun on saatu kerrottua tämäkin uutinen, niin jatketaan syyskuun suosikkeihin!

Syyskuun...

sujuvin ratsastustunti
Jonna Bordin valmennuksien alkuverryttelyä :)
(C) Jessica

Syyskuussa taisin ratsastaa Hingunniemessä jokaisena päivänä, jonka lisäksi meillä oli vielä yhtenä lauantaina Jonna Bordin valmennukset. Ylivoimaisesti eniten ratsastin Ruletilla, ja yksi treenikerta nousikin mielessäni ylitse muiden- 20. syyskuuta oltiin vanhempien opiskelijoiden mukana kouluratsastustunnilla, jossa tehtiin HeA tehtäviä, sekä pätkiä myös siitä kenttäponiohjelmasta, joka itselläni olisi ollut edessä. Ruletti suoritti kaiken aivan äärettömän hyvin, eikä minulla oikeastaan ollut sen suorittamisesta mitään pahaa sanottavaa- toki jotkin toistot olivat toisia parempia, ja jotkut vähän heikompia, mutta hei, ei ole montaa tuntia, kun kaikki tehtävät oikeasti onnistuu! Tehtiin pohkeenväistöjä, vastalaukkaa, keskilaukkaa, niitä kuuluisia 10m voltteja, pysäytyksiä, peruutuksia, ja paljon siirtymisiä, ja pappa oli aivan liekeissä, vaikka se olisi voinut ottaa kuumaa tehtävistä, niin se pysyi tosi rauhallisena ja teki kaiken ihan nappiin! Olisin voinut ratsastaa vaikka kaikki koulunäytöt siihen samaan syssyyn, Ruletti tuntui aivan mahtavalta ratsastaa ja suoritti ennenkaikkea tasaisella varmuudella. Tuo tunti jäi tosi vahvasti tuonne oman mielen perukoille sellaiseksi "tältä sen pitää tuntua"-kokemukseksi, ja siihen olen joka treenissä tähdännyt. Ainahan ei olla onnistuttu ja päästy tuohon samaan fiilikseen tai tehty yhtä sujuvia siirtymisiä tehtävien välille, mutta kyllä me taas ensi vuonna aiotaan olla niin rautainen parivaljakko, ettei ole ennen nähty, lupaan sen!

sopivin ratsu
Kuinka usein olen hymyillyt noin leveästi toisella hyppykerralla millä tahansa hevosella?
Voisin väittää, että en ehkä sitten Jeffryn koskaan!
(C) Jessica
Syyskuussa en päässyt ratsastamaan Pillerillä kuin yhden kerran, jonka lisäksi ratsastin Eetulla, Lucaksella, sekä tottakai Ruletilla, Champilla, Roopella ja Jöröllä. Pillerin täytyy tällä kertaa väistyä valtaistumeltaan, sillä syyskuun ratsun tittelin saa Champ. Champ ja Ruletti kävivät kyllä kovan kamppailun, mutta koen, että Champ kehitti minua henkisellä tasolla aivan äärettömän paljon- se on näyttänyt minulle, miten rohkea voin ollakaan, ja miten hevoseen tulee pystyä luottamaan siinä pisteessä, kun oma osaaminen meinaa sanoa riks, raks ja poks. Champ on aivan mahtava hevonen, opetusmestari sanan varsinaisessa merkityksessä, enkä olisi voinut saada itselleni parempaa hyppyhevosta- tokihan sitä olisi itse toivonut hieman reippaampaa tapausta, mutta odotellaan vaan, kun ensi vuonna taas jatketaan ja pakkaset ovat saapuneet... "Iuuuu!" t. Champ :D

siisti postaus
Aadan hevoselämää- Inspiraatiota ja oppia huipuilta
Aada kirjoitti ainakin itselleni ajatuksia herättäneen postauksen "Inspiraatiota ja oppia huipuilta". Olen aina ollut itse innokas valmennuksien ja normaalien tuntienkin seuraaja, ja varsinkin nyt kun opiskelen itsekin ammattiin, jossa tulen ohjaamaan muita lajin saloihin, olen koittanut päästä seuraamaan eri opettajien tai valmentajien tunteja ja muita tapahtumia. Aada mainitsee postauksessaan sen, että mallioppimista tapahtuu, kun seuraa itseään parempia ratsastajia, mutta kyllä minun mielestäni voi oppia vaikka ensikertaa hevosen selässä olevien tuntiakin seuratessaan- miten mutkatonta se hevosen selässä oleminen on, kun ei yritä tehdä mitään ylimääräistä ja tarpeetonta. Miten koko harrastuksen perusteet rakentuu samojen perusasioiden päälle, mitä me kokeneemmatkin jokaisessa treenissä painotamme. Miten opettaja ohjaa keskittymään vain välttämättömimpiin asioihin, siitähän sen pitäisi lähteä jokaisella ratsastuksella liikkeelle- perusasiat kuntoon, ennenkuin ruvetaan tekemään mitään hankalaa. Kun miettii itseään ohjaajana, haluaisi pystyä pitämään nämä asiat mielessään, vaikka usein tuntuu, että tunninpidossa on kiire päästä sinne itse tehtävän kimppuun. Olenkin nyt syyslomalla koittanut pyörähdellä tallillakin, vaikka olisihan tässä vaikka ja mitä muutakin tehtävää, enkä ratsaille tällä viikolla nouse kuin vasta Stinan kanssa Helsingissä- se mallioppiminen ja opettajien neuvojen kuuntelu, sen miettiminen, mitä itse sanoisi kullekin ratsukolle kuitenkin kehittää minua tänäkin aikana, kun en ratsasta itse!

superkiva kuva
(C) Tia H.
Syyskuussa suoritin Champin kanssa maastoesteratsastuksen näytön, josta saatiin arvosanaksi H2. Halusin valita tämän kuvan kuukauden kuvaksi, sillä tässä näkyy se keskittyminen siihen, mitä ollaan tekemässä, vaikka kyllähän minua jännittikin- tosi kovasti. Meillä oli jäljellä enää yksi este, Champin suosikki, mökki, jonka se hyppäisi kyllä vaikka väärinpäin ja ilman minua- sen jälkeen vain maalia merkanneesta portista läpi. Ehkä radasta selviytyminen oli minullekin tietynlainen virstanpylväs, kun sain suoritettua hyvän radan kaikesta huolimatta. Champ oli aivan mahtava läpi radan (sitä alun vetelyyttä lukuunottamatta), ja kun ylitettiin maalilinja, niin kyllä siinä tuuletettiin, kuin loppukokeen jälkeen konsanaan! Näihin kuviin ja tunnelmiin tiivistyy niin vahva tunnelataus, että se välillä jopa herkistää- se, miten paljon pystynkään tekemään, vaikka en uskoisi itseeni. Tuona päivänä todistin itselleni jotain, mikä kantaa vielä pitkälle. Arvostelulomakkeessa luki hymynaamalla höystettynä, että näytettiin ihan oikealta kenttäratsukolta- ja sehän se on ollut aikoinaan minunkin haaveeni, olla oikea kenttäratsastaja... <3

seesteinen sanoma
Syyskuussa opin kuuntelemaan hevostani, ja muuttamaan tekemistä hevosen fiiliksen mukaan. Kerran käytiin Ruletin kanssa kentällä yrittämässä sileän työskentelyä, mutta totesin, ettei hevonen nyt oikein jaksa tätä, ja lähdettiin sen sijaan maastoon. Maastossa papparainen oli niin iloinen ja tykkäsi aivan valtavasti meidän lenkistä <3 On hienoa, kun huomaa pysähtyvänsä kuuntelemaan sitä, mitä hevosella on minulle sanottavana, ja nyt alan viimein kuulla selkeitä sanomia. Toivon, että pystyn jatkamaan tuota hevosen kuuntelua myös vähemmän tuttujen tapausten kanssa, ja opin tuntemaan vielä kymmeniä muitakin hevosia yhtä hyvin, kuin Ruletin tunnen nyt. En oikein osaa edes selittää, millä tavalla suhteeni hevosiin on syventynyt tämän syksyn aikana, ja minkälaisia uusia ulottuvuuksia olen harrastukseen löytänyt- kaikki on lähtenyt siitä, että olen ajatuksella paneutunut maastakäsittelyyn ja siihen, miten käyttäydyn hevosen kanssa ratsastuksen ulkopuolella. Etenkin Champin kanssa olen huomannut ison kehityksen siinä, millä tavalla se kunnioittaa ja kuuntelee minua, kun se oli kanssani juoksutushommissa viimeiset kaksi viikkoa koulusta sen selästä puhjenneen patin takia- alkuun se vaan possuili liinan päässä ja otti vinkupukkilähtöjä minkä kerkesi, ei kävellyt kun pyysin, vaan pysähteli jatku